Haastavassa tilanteessa korkeakoulu- ja tutkimussektorille on kenties annettu, mitä on kyetty. Toiveenamme on kuitenkin johdonmukaisuus ja aidot pysyvät satsaukset korkeakoulutukseen ja TKI-toimintaan, erityisasiantuntija Miia Ijäs-Idrobo toteaa.
Valtion talousarvioesitys vuodelle 2021 julkaistiin 5.lokakuuta 2020 ja se siirtyy seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Talousarvioesitys vuodelle 2021 on 10,8 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää valtionvelkaa. Talousarviossa korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen ehdotetaan yhteensä 3 360 miljoonaa euroa, mikä on 78 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.
Korkeakoulurahoituksen indeksikorotus tukee perusrahoituksen vahvistamista, joka on ollut Tieteentekijöiden tavoite (ks. korkeakoulu-ja tiedepoliittinen ohjelmamme 2019-2023 sekä ehdotuksemme yliopistojen rahoitusmalliksi), mutta reaalinen nosto on vähäinen. Samaan aikaan korkeakouluopiskelijoiden aloituspaikkoja nostetaan yhteensä reilut 10 000 vuosina 2020–2022.
Nähtäväksi jää, riittävätkö nyt tiedossa olevat resurssit kasvavan koulutustehtävän hoitamiseen korkeakouluissa. Rahoitukselle on menekkiä etenkin, kun jatkuvan oppimisen panostukset sekä digitaalinen kehittäminen vievät nekin osansa korkeakoulujen resursseista. Tieteentekijöille on tärkeää, että suomalainen korkeakoulutus jatkuu korkealaatuisena. Lisääntyvää opetustehtävää hoitamaan tarvitaankin korkeakouluissa riittävät panostukset niin opetushenkilöstöön kuin opetusta tukeviin palveluihin. Muutoin välittömänä vaarana on, että opetustehtävien hoito näivettää tutkimustoimintaa.
Ensi vuoden talousarviossa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitus kokonaisuutena nousee, mutta hallitusohjelman tavoitetasoon nähden toimien on kuvailtu jääneen vaisuiksi (ks. esim. Akavan, OAJ:in ja Sivistan kommentit). Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat nousevat lähes 50 miljoonaa euroa vuodentakaisesta. Osa rahoituksesta kohdistetaan erityisesti COVID-19 tutkimukseen, ilmastonmuutokseen liittyvään tutkimukseen, sekä kriisi- ja huoltovarmuustutkimukseen.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ehdotetaan Business Finlandille 336 miljoonan euron valtuutta. BF:n myöntövaltuudet sekä yrityksille ehdotettu 50 prosentin ylimääräinen määräaikainen verovähennys (2021–2024) korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa tehtäviin yhteishankkeisiin toivottavasti rohkaisevat yrityssektorin TKI-toimintaa sekä vahvistavat korkeakoulujen yritysyhteistyötä.
Mitä tulee korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa sekä TKI-tiekartassa sanoitettuun tavoitteeseen nostaa Suomen TKI-intensiteetti neljään prosenttiin BKT:sta 2030 mennessä voidaan todeta, että emme ole nyt tavoitteeseen johtavalla valtaväylällä, vaan kuljemme hitaampaa sivutietä. Silti TKI-toiminnan edellytysten vahvistaminen on osa Marinin hallituksen finanssipolitiikan toimenpiteitä talouskasvun tukemiseksi.
Rahapelitoiminnan tuottojen lasku kompensoidaan edunsaajille ensi vuonna, mutta tulevaisuuden ratkaisu on tehtävä pian, sillä kompensaatiota ei voida samalla tavoin täysimääräisesti jatkaa budjettivaroin enää vuoden 2021 jälkeen.
EU:n elpymisrahaston varojen suuntaamista kannattaa seurata
Vuosi 2021 on myös EU:n uuden monivuotisen rahoituskehyskauden ensimmäinen vuosi. Talousarviossa esitetään, että EU:n elpymisrahaston varoja tullaan käyttämään Suomessa muun muassa koulutukseen ja TKI-toimintaan. Elpymisrahoituksen vastineeksi Suomen tulee laatia kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma (Suomen kestävän kasvun suunnitelma). Koulutukseen ja TKI-toimintaan kohdentuvien panostusten ennakoidaan olevan keskeisesti esillä suunnitelmassa.
EU:n rahoituskehys 2021–2027 sekä elpymispaketti vaativat kuitenkin vielä EU:n parlamentin hyväksynnän. Varmoja tietoja EU-rahoituksen osuudesta ja käytöstä Suomen osalta saadaan siis vielä odotella syksyn kuluessa. EU-parlamentin budjettikäsittely on tieteentekijöiden kannalta oleellista myös siksi, että rahoituskehyksessä päätetään tutkimuksen ja kansainvälisen liikkuvuuden ohjelmista (Horisontti Eurooppa ja Erasmus+). Brysselin uutisia on siis syytä seurata syksyn kuluessa tarkasti.
Kokonaisuutena voidaan todeta, että haastavassa tilanteessa korkeakoulu- ja tutkimussektorille on kenties annettu, mitä on kyetty. Toiveenamme on kuitenkin johdonmukaisuus ja aidot pysyvät satsaukset korkeakoulutukseen ja TKI-toimintaan. Näin tuetaan paitsi Suomen osaamista ja kilpailukykyä sekä elpymistä koronan luomasta terveyden ja talouden kriisistä, myös tieteentekijöiden arjen työtä. Resurssien takaamisella huolehditaan siitä, että korkeakoulutuksen ja tutkimustoiminnan laatu ja pitkäjänteisyys toteutuvat.
Korkeakoulujen kansainvälistymisen ja kansainvälisten jäsentemme kannalta kannattaa huomioida lisäksi, että Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan lisämäärärahaa mm. työ- ja opiskeluperusteisten oleskelulupahakemusten ruuhkan purkuun kahdeksan miljoonaa euroa. Oleskelulupien käsittely on entisestään ruuhkautunut koronakriisin myötä, kun henkilökohtaista asiakaspalvelua on rajattu. Lisäksi Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon alalle suunnataan lisärahoitusta maahanmuuttajien kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistämiseen liittyviin tehtäviin.
Myös opintotukeen kohdennetaan lisärahoitusta ja opintotukijärjestelmän kehittämistä kerrotaan jatkettavan siten, että järjestelmä edistäisi suunnitelmallista ja päätoimista opiskelua sekä opintoaikojen lyhenemistä.
Valtion talousarvioesitys on luettavissa osoitteessa budjetti.vm.fi
Miia Ijäs-Idrobo
Erityisasiantuntija