Tieteentekijöiden liitto vastustaa hallituksen esitystä, joka mahdollistaisi korkeakoulututkintojen suorittamisen maksullisena avoimena korkeakouluopetuksena. Esitys sisältää olennaisen muutoksen suomalaiseen korkeakoulutusjärjestelmään ja on myös periaatteellisesti liitolle merkityksellinen asia.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaan korkeakoulut voisivat jatkossa tarjota tutkintoihin johtavaa koulutusta maksullisena avoimena opetuksena ilman nykyisiä opiskelijavalintaa ja opiskeluoikeutta koskevia sääntöjä. Tieteentekijöiden mukaan tämä hämärtää perustavanlaatuisella tavalla avoimen korkeakouluopetuksen ja tutkintokoulutuksen välistä eroa.
– Kyse ei ole pienestä säädösmuutoksesta, vaan korkeakoulutuksen rakenteisiin puuttuvasta isosta periaatteellisesta muutoksesta. Esitys sekoittaa maksuttoman tutkintokoulutuksen ja avoimen korkeakoulun roolit tavalla, joka voi avata tien koulutuksen maksullisuuden laajenemiselle, Tieteentekijöistä toiminnanjohtaja Nina Hahtela sanoo.
Tavoitteet ja keinot ristiriitaisia
Hallitus perustelee esitystä tarpeella nostaa korkeakoulutettujen osuutta ja lisätä joustavia koulutuspolkuja. Tieteentekijöiden mukaan esityksen keinot eivät kuitenkaan tue näitä tavoitteita. Maksullinen tutkintopolku kohdentuisi todennäköisesti ensisijaisesti työssä käyville ja jo korkeakoulututkinnon suorittaneille eikä se näin ollen tehokkaasti edistäisi nuorten aikuisten koulutustason nostamista.
Esitys heikentää korkeakoulutuksen yhdenvertaisuutta, jota Tieteentekijöiden mukaan tukevat parhaiten tutkintoon johtavan koulutuksen maksuttomuus sekä koko koulutusketjusta huolehtiminen niin, että alemmilla koulutusasteilla varmistetaan riittävät valmiudet hakeutua koulutusasteelta seuraavalle.
– On varsin ongelmallista ja lyhytnäköistä, jos koulutustason nostamisen ratkaisuksi tarjotaan maksullisuutta. Suomen vahvuus on ollut maksuton tutkintokoulutus ja koulutuksellinen yhdenvertaisuus, Hahtela korostaa.
Samalla esityksen vaikutukset korkeakoulujen toimintaan jäävät varsin epäselviksi. Kysymyksiä herättävät muun muassa, millä aloilla maksullisia tutkintoja tarjottaisiin, kuinka korkeita maksut olisivat ja miten uudistus vaikuttaisi korkeakoulujen rahoitusmallien periaatteisiin. Uudistus tulisi esityksen mukaan voimaan jo 1.elokuuta 2028.
Korkeakoulujen eettiset periaatteet tulilinjalla
Esitys herättää myös vakavia huolia korkeakoulujen henkilöstön näkökulmasta. Tieteentekijöiden mukaan voi synnyttää paineita priorisoida maksulliseen opetukseen osallistuvia.
– Pahimmillaan henkilöstö joutuu tilanteeseen, jossa opiskelijoita kohdellaan eriarvoisesti maksukyvyn perusteella. Tämä on ristiriidassa korkeakoulujen eettisten periaatteiden kanssa.
Henkilöstö työskentelee jo nyt niukoilla resursseilla, eikä lisäkuormitukselle ole tilaa.
Tieteentekijät pitää varsin arveluttavana myös sitä, ettei hallituksen esitykselle ole laajaa tukea. Valmistelun ohjausryhmän enemmistö ei ole kannattanut mallia, vaan on peräänkuuluttanut laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja vaihtoehtoisten rahoitusratkaisujen selvittämistä.
– Näin merkittävien uudistusten tulee perustua tutkittuun tietoon ja yhteiskunnalliseen konsensukseen. Nyt näin ei ole, Hahtela huomauttaa.
Tieteentekijät korostaa, että mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen on tärkeää. Sitä tulisi kehittää vahvistamalla täydennyskoulutusta, kehittämällä pienempiä osaamiskokonaisuuksia ja luomalla uusi, aikuiskoulutustuen korvaava järjestelmä.
– Maksuton tutkintokoulutus ja yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua ovat suomalaisen korkeakoulutusjärjestelmän kulmakiviä. Niitä ei pidä murentaa, Hahtela sanoo.
Lue lausuntomme täältä.