Ammattikorkeakoulujen työehtosopimusneuvottelut ovat jumiutuneet ja ala on siirtynyt sopimuksettomaan tilaan huhtikuun alussa. Tilanne koskettaa laajasti myös ammattikorkeakouluissa työskenteleviä tieteentekijöitä.
Ylemmät Toimihenkilöt YTN edustaa ammattikorkeakoulujen työehtoneuvotteluissa asiantuntija-, TKI‑ ja muuta ylempää toimihenkilöstöä. Ammattikorkeakouluissa työskentelevät jäsenemme kuuluvat YTN:n edustuksen piiriin.
Ammattikorkeakoulujen ensimmäinen oma työehtosopimus päättyi 31.3.2026, eikä uudesta sopimuksesta ole alkuvuonna alkaneista neuvotteluista huolimatta päästy sopuun. Neuvottelut siirtyivät huhtikuun alussa sovitteluun valtakunnansovittelijan johdolla.
YTN:n keskeisiä tavoitteita neuvotteluissa ovat yleiskorotuspainotteinen ja ostovoimaa turvaava palkkaratkaisu sekä tutkijoiden ja asiantuntijoiden työehtojen kehittäminen ja turvaaminen. Työnantajapuolta edustavan Sivistysala ry Sivistan esitykset ovat YTN:n näkemyksen mukaan sisältäneet useita työehtoja heikentäviä elementtejä, eikä palkkakysymyksissä ole edetty toivotulla tavalla.
Liuta lakkovaroituksia ja venymiskielto
Neuvottelujen vauhdittamiseksi YTN on yhdessä OAJ:n kanssa jättänyt useita lakkovaroituksia eri ammattikorkeakouluihin sekä julistanut koko alaa koskevan venymiskiellon. Venymiskielto tarkoittaa muun muassa ylityö- ja lisätyökieltoa sekä kieltoa matkustaa työasioissa vapaa-ajalla. Vaikka työehtosopimus on päättynyt, sen määräyksiä noudatetaan toistaiseksi jälkivaikutuksen perusteella.
Jatkuvat työtaistelut ja neuvottelujen lukkotilanne hankaloittavat ammattikorkeakoulujen arkea. Työtaistelujen tavoitteena ei ole vain painostaa työnantajaa sopimisen tielle, vaan myös nostaa eturiviin suomalaisen korkeakoulutuksen laadun keskeiset tekijät. Työehtosopimusratkaisulla on suora vaikutus ammattikorkeakoulujen vetovoimaan, osaamisen kehittämiseen ja TKI‑toiminnan jatkuvuuteen. Ne eivät kehity työehtoja heikentämällä.
Ammattikorkeakoulut ovat halunneet profiloitua yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa itsenäisinä työnantajina omalla työehtosopimuksella. Takana on vasta yksi sopimuskausi. Neuvottelut ja sovittelu ovat jumiutuneet käytännössä yhteen keskeiseen kysymykseen: työnantajan tavoitteisiin, jotka heikentäisivät osan opetushenkilöstön palkkatasoa. Nyt on syytä katsoa kokonaiskuvaa.
Ilman reiluja työehtoja ei ole kestävää ammattikorkeakoulua
Ammattikorkeakouluissa työskentelevien tutkijoiden ja asiantuntijoiden työehdot vaikuttavat suoraan siihen, millaisia edellytyksiä korkeakouluilla on vastata niille asetettuihin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Ammattikorkeakouluissa on nähtävissä vahvaa kehittämisen tahtoa, kuten pyrkimyksiä kehittää tohtorikoulutusta ja turvata vakaampi tutkimusrahoitus.
Tutkijoiden ja asiantuntijoiden työehdot eivät ole tässä kupletissa sivujuonne – ne ovat osa suomalaisen korkeakoulutuksen selkärankaa. Parantamista on työsuhteiden vakauden varmistamisessa ja määräaikaisten työsuhteiden kasvun torjumisessa, palkkauksen kehittämisessä suhteessa työn vaativuuteen, työkuorman kasvun hillitsemisessä sekä asiantuntijatyön arvostuksen nostamisessa.
Neuvotteluiden lopputulos on arvovalinta: millaisena tutkijoiden ja asiantuntijoiden työ nähdään ja millaista tulevaisuutta ammattikorkeakouluille rakennetaan. Ratkaisuilla on kauaskantoiset vaikutukset koko korkeakoulusektorille. Ilman reiluja työehtoja ei ole kestävää ammattikorkeakoulua – eikä uskottavaa korkeakoulupolitiikkaa.
Reetta Kuosmanen
Tieteentekijöiden neuvottelupäällikkö