Yliopistojen työehtosopimusneuvotteluissa saavuttiin neuvottelutulos myöhään sunnuntai-iltana 22. maaliskuuta. Sopimuksen sisällöstä voidaan kertoa vasta nyt, kun kaikkien neuvotteluosapuolten hallinnot ovat sen hyväksyneet.
Uusi työehtosopimus on voimassa 24 kuukautta. Se astuu voimaan 1.4.2020 ja päättyy 31.3.2022.
Työehtosopimusneuvottelut käytiin vauhditetussa aikatauluissa koronavirusepidemian suljettua yliopistojen ovet. Yliopistojen henkilöstö tekee kuitenkin koko ajan töitä, opetus ja tutkimus pyörivät etänä.
”Yliopistoneuvotteluissa osoitettiin sitä vastuuta, jota tässä tilanteessa tarvitaan. Neuvottelutulos takaa oikeudenmukaiset työehdot ja työrauha säilyy. Iso kiitos kaikille neuvottelijoille tuloksesta”, toteaa JUKOn yliopistoneuvottelukunnan puheenjohtaja Johanna Moisio.
Palkankorotukset
Sopimus takaa yliopistolaisille yleisen linjan mukaiset palkankorotukset. Osa niistä jaetaan yleiskorotuksina ja osa paikallisina erinä. Palkankorotukset ovat yhteensä 3,2 prosenttia, joka vastaa jo vakiintuneen yleisen linjan mukaisia korotuksia.
- Yleiskorotukset 1.8.2020 1,1% ja 1.6.2021 1,1%
- Paikalliset erät 1.12.2020 0,5% ja 1.12.2021 0,5%
Paikalliset erät toteutetaan työnantajan esittämällä tavalla tehtäväkohtaiseen palkanosaan mukaan lukien vaativuuslisät tai henkilökohtaiseen palkanosaan.
Euromääräisiä palkkoja (muut kuin YPJ-palkat) korotetaan kustannusvaikutusta vastaavasti 1.8.2020 (1,1 %), 1.12.2020 (0,5 %), 1.6.2021 (1,1%) ja 1.12.2021 (0,5%).
Akatemiaprofessoreiden ja -tutkijoiden palkkoja tarkistetaan yleiskorotuksilla ja paikallisilla erillä.
Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkiota korotetaan 1.8.2020 1,6 % ja 1.6.2021 1,6 %.
Sopimukseen sisältyy myös korona-lauseke: Koronaepidemiasta johtuvista yliopistolle aiheutuneista painavista taloudellisista syistä johtuen, paikallisten erien tasosta ja niiden maksuajankohdista voidaan sopia paikallisesti kirjallisesti toisin pääluottamusmiesten kanssa. Pääluottamusmiehet tullaan kouluttamaan asiasta, ja paikallisia sopimuksia voidaan tehdä vain erittäin painavista syistä neuvottelujärjestö JUKOn antaman luvan jälkeen.
Kiky-tunnit ja opetustuntikatot
Kiky-tunnit ovat lähes kokonaan poistumassa myös yliopistojen henkilöstöltä. Opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta kikyn kohdalla sovittiin niin sanotusta puolipoistosta 1. elokuuta lähtien. Kokonaistyöaika vähenee 1624 tunnista 1612 tuntiin ja kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärät vähenevät 455 tunnista 452 tuntiin, 396 tunnista 394 tuntiin ja professorien kohdalla 142 tunnista 141 tuntiin.
Muun henkilöstön eli Tieteentekijöiden osalta asiantuntija- hallinto- ja kirjastohenkilöstön osalta kiky-tunnit poistuvat kokonaan elokuun alusta. Muun henkilöstön osalta todettiin lisäksi, että työnantaja voi määrätä vuodessa yksinkertaisella tuntipalkalla 12h lisätyötä ja 8h koulutusta. Työajan enimmäismäärän seurantajakso on 12 kuukautta.
Työehtosopimukseen tehtiin muutamia muita muutoksia koskien lomautusilmoitusaikaa ja ammattiyhdistyskoulutuksen enimmäispäiviä. Lisäksi harjoittelukoulujen ja eläinsairaalan osalta on erilliset liitteet.
Työryhmät
Syntyneeseen ratkaisuun sisältyy myös viisi työryhmää. Tilastotyöryhmä, tekstityöryhmä, uramalleja ja meritoitumistapoja käsittelevä työryhmä sekä opetustuntien enimmäismääriä ja uusia opetusmenetelmiä tarkasteleva työryhmä sekä työryhmä harjoittelukoulujen osalta.
Uramallityöryhmän tehtävänä on laatia yhteinen tilannekuva eri yliopistojen tutkijan uramalleista sekä muista meritoitumisen tavoista kaikissa henkilöstöryhmissä. Työryhmä tarkastelee myös sitä, miten palkkaus kaikissa eri henkilöstöryhmissä tukee uralla etenemistä uran eri vaiheissa ja miten yliopistoissa kannustetaan uuden osaamisen kehittämiseen.
”Tieteentekijöiden tavoitteena on jo pitkään ollut saada nuorten tutkijoiden asema ja palkkaustasoa parannettua. Tieteentekijöiden edustaja pääsee tässä työryhmässä tuomaan esiin myös nuoret tutkijat ja heidän asemaansa liittyvät haasteet”, toteaa edunvalvontajohtaja Mia Weckman.
Opetustuntien enimmäismääriä ja uusia opetusmenetelmiä tarkasteleva työryhmä pohtii kontaktiopetuksen määritelmää, enimmäistuntimääriä koskevien kirjausten sisällön toimivuutta ja uudistamistarvetta, ottaen huomioon uudet opetusmenetelmät ja -tavat. Tarkastelussa huomioidaan myös korkeakoulutuksen muutoksen ja korkeakoulujen oppimisen digitaaliset ympäristöt 2030 -digivision aiheuttamia vaikutuksia yliopisto-opetukseen.
”Yliopistoissa opetus perustuu tutkittuun tietoon ja siten opetustuntimäärien tarkastelulle on selkeä tarve, jotta lakia tulisi kunnioitettua. Korona-viruksen aiheuttama poikkeustilanne on nostanut näkyviin myös opetuksen monimuotoisuuden ja kontaktiopetuskäsitteen muinaisen hengen. Digivisio ja jatkuva oppiminen ovat osa tätä samaa keskeisen tärkeää kokonaisuutta ja tätä teemaa pohditaan myös Tieteentekijöiden uudessa sisäisessä työryhmässä”, kommentoi puheenjohtaja Maija S. Peltola.
Lisätietoja:
MIa Weckman, mia.weckman(at)tieteentekijat.fi