Neuvotteluja kuitenkin jatkettiin tänään ja seuraavan kerran osapuolet tapaavat 6. helmikuuta.
Nyt käytävät neuvottelut ovat osa viime vuoden huhtikuussa solmittua kaksivuotista työehtosopimusta, jossa on sovittu, että vuoden 2023 palkankorotuksista neuvotellaan tammikuun loppuun mennessä.
Neuvottelut 34 000 yliopistolaisen tämän vuoden palkankorotuksista alkoivat 17. tammikuuta.
JUKO on toistuvasti painottanut, että palkansaajien tavoite on ostovoimaa parantavat palkankorotukset.
Jos palkoista ei synny neuvottelutulosta 17. helmikuuta mennessä, kaksivuotinen työehtosopimus on mahdollista irtisanoa päättymään maaliskuun loppuun.
Tällöin kaikkien yliopistojen henkilöstöt siirtyisivät sopimuksettomaan tilaan 1. huhtikuuta. Sopimuksettomassa tilassa noudatetaan vanhan työehtosopimuksen määräyksiä, mutta myös erilaiset järjestölliset toimet ovat mahdollisia.
JUKOn edustamien akavalaisten liittojen jäsenet työskentelevät yliopistoissa muun muassa tutkimuksen, opetuksen ja hallinnon sekä johdon tehtävissä.
Yliopistojen yleisestä työehtosopimuksesta ja harjoittelukouluja koskevista määräyksistä neuvottelevat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Ammattiliitto Pro, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Sivistystyönantajat Sivista.
Seuraa myös: Yliopistotes.fi -sivustoa
Yliopisto-faktat
Pääsopijat | JUKO, Ammattiliitto Pro, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Sivistystyönantajat Sivista
Sopimukset | Yliopistojen yleinen työehtosopimus ja Harjoittelukoulujen työehtosopimus
Neuvottelijat | neuvottelupäällikkö Katja Aho (JUKO), yliopistoneuvottelukunnan puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Tarja Niemelä (Professoriliitto), erityisasiantuntija Hanna Tanskanen (OAJ), neuvottelupäällikkö Petri Toiviainen (Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut)
Yliopistojen yleinen työehtosopimus koskee noin 34 000:ta palkansaajaa. JUKO edustamien akavalaisten liittojen jäsenet työskentelevät yliopistoissa muun muassa tutkimuksen, opetuksen ja hallinnon sekä johdon tehtävissä.