Kun tieteentekijöiden työehdot ja tieteen vapaus joutuivat koetukselle, järjestäytyminen ja kollektiivinen vaikuttaminen osoittivat, että yhdessä pystymme muuttamaan suuntaa, toteaa Tieteentekijöiden toiminnanjohtaja Nina Hahtela katsauksessaan viime vuoteen.
Uuden vuoden alkaessa on aika arvioida mennyttä ja siirtää katse tulevaan. Vuosi 2025 haastoi tieteentekijöitä puolustamaan työehtoja, oikeuksia ja tutkitun tiedon merkitystä. Samalla se toi näkyviin sen, miten tärkeää yhteisöllisyys, kollektiivinen edunvalvonta ja toistemme tukeminen ovat jokaiselle tieteentekijälle.
Jouduimme jatkuvasti puolustamaan asioita, joita olimme tottuneet pitämään itsestäänselvyyksinä. Yliopistojen työehtoneuvottelut venyivät ja kiristyivät tavalla, joka kulutti niin luottamusta kuin jaksamistakin. Jouduimme turvautumaan – meille epätyypillisesti – lakkoon yhdessä yliopistossa. Kevään päätteeksi syntyi sopu, ja uusi yliopistojen työehtosopimus tuli voimaan 21.5.2025.
Vuoden aikana tieteen vapauden ylle kerääntyi yhä synkempiä pilviä, jotka näkyivät puheissa, linjauksissa ja asenteissa niin maailmalla kuin Suomessakin. Vihapuhe, häirintä ja maalittaminen osuivat yhä useammin tutkijoihin ja asiantuntijoihin, jotka uskalsivat osallistua julkiseen keskusteluun. Moni tieteentekijä kertoi, että omaa työtä ja sen merkitystä joutui selittämään ja puolustamaan enemmän kuin koskaan ennen. Nämä teemat olivat esillä myös marraskuussa Tieteentekijäpäivässä. Vuoden tieteentekijäksi valittu Timo R. Stewart nosti puheessaan vihapuheen vaikutuksen omakohtaisesti esiin. On entistä tärkeämpää, että puolustamme yhdessä tieteen tekemistä niin tieteentekijöinä kuin organisaatioina, emmekä jätä ketään yksin.
Järjestäytyminen on yksi harvoista keinoista vaikuttaa silloin, kun pelisäännöt horjuvat
Vuoden aikana hallituksen luuta on huiskinut ay-liikettä armottomalla otteella. Merkittävä osa lausunnoistamme ja muusta vaikuttamistoimistamme keskittyi hallituksen työelämään ja sosiaaliturvaan liittyviin heikennysesityksiin. Valitettavasti hallitus ei ole peruuttanut päätöksistään laajasta asiantuntijavaikuttamisesta huolimatta.
Mutta ei vuosi 2025 silti pelkkää vastatuulta ollut.
Se oli myös vuosi, jolloin koimme yhteisön voiman. Vaikeista neuvotteluista huolimatta pidimme kiinni siitä, että tutkijoiden ja asiantuntijoiden työehdot eivät ole toissijainen kysymys. Ne koskevat arkea, toimeentuloa ja mahdollisuutta tehdä työtä hyvin. Kevään aikana kävi kirkkaaksi, että järjestäytyminen ei ole menneisyyden jäänne, vaan yksi harvoista keinoista vaikuttaa silloin, kun pelisäännöt horjuvat.
Vuoteen mahtui myös hetkiä, jotka muistuttivat tieteen eettisestä ytimestä. Palestiinalaistutkijoiden oleskelulupa-asiat eivät olleet vain byrokratiaa tai yksittäisiä tapauksia, vaan kysymys siitä, millaisen viestin Suomi antaa tiedeyhteisölle ja maailmalle. Siitä, uskallammeko seistä tutkijoiden rinnalla myös silloin, kun se ei ole helppoa. Teimme vahvaa vaikuttamistyötä, jotta maahanmuuttovirasto muuttaisi käytäntöjään palestiinalaisten matkustusasiakirjakirjojen hyväksymisessä. Oli ilo kokea, että tässä asiassa vaikuttaminen muiden toimijoiden rinnalla tuotti tulosta.
Puolustamalla työehtoja, sananvapautta ja kansainvälisyyttä puolustamme samalla tulevaisuutta, jossa tutkimus ja asiantuntijuus voivat edelleen kukoistaa.
Valtavan rohkaisevaa on ollut se, että kaikesta ulkopuolellamme tapahtuvasta myllerryksestä huolimatta jäsenyys kantoi. Ihmiset eivät vetäytyneet, eivätkä luovuttaneet. Jäsenmäärämme jatkoi kasvuaan. Se kertoo luottamuksesta: siihen, että omaa työtä kannattaa puolustaa yhdessä, ja siihen, että Tieteentekijöillä on tieteentekijät kokoavan liittona paikkansa juuri tällaisina aikoina.
Vuosi 2025 muistutti meitä siitä, ettei tiede elä tyhjiössä. Se tarvitsee vapautta, mutta myös turvaa. Se tarvitsee tilaa epäillä, kysyä ja olla eri mieltä ilman pelkoa leimautumisesta tai vaientamisesta. Ja ennen kaikkea se tarvitsee tekijöitä, jotka jaksavat uskoa siihen, että työllä on merkitystä, vaikka ympäröivä maailma tuntuu välillä kulkevan toiseen suuntaan.
Me Tieteentekijöissä haluamme uskoa parempaan huomiseen. Uskomme omaan tekemiseemme, tieteeseen ja tieteen tekijöihin. Uskomme siihen, että puolustamalla työehtoja, sananvapautta ja kansainvälisyyttä puolustamme samalla tulevaisuutta, jossa tutkimus ja asiantuntijuus voivat edelleen kukoistaa.
Toivo ei tarkoita huolien kieltämistä. Se tarkoittaa päätöstä jatkaa.
Ja sen päätöksen teemme yhdessä.
Nina Hahtela
TtT, Tieteentekijöiden toiminnanjohtaja