Tieteentekijöiden kevätliittokokous kokoontui etäyhteyksin perjantaina 22.toukokuuta päättämään sääntömääräisistä asioista. Ulkoisesti haastavista ajoista huolimatta – tai ehkäpä juuri siksi – iloisena asiana voitiin todeta, että Tieteentekijöiden jäsenmäärä on jatkanut kasvamistaan.
Puheenjohtaja Antti Pajala nosti avauspuheenvuorossaan esiin yliopistojen työsuunnitelmat, joiden laadintaperiaatteista on viime aikoina tehty hänen mukaansa vaihtelevalla menestyksellä paikallisia sopimuksia.
”On hyvä, että työsuunnitelmat ovat nyt tapetilla, sillä ne tekevät näkyväksi perusongelman: opetus- ja tutkimushenkilöstö tekee 1612 tunnin päälle palkatonta ylityötä mahdollisesti kymmenillä miljoonilla euroilla vuodessa”, Pajala huomautti.
Hän totesi myös liiton seuraavan huolestuneena ammattikorkeakoulujen pitkittynyttä työehtosopimuskiistaa, joka on johtanut lakkoaaltoon. Työntekijöitä edustavat YTN ja OAJ olisivat hyväksyneet valtakunnansovittelijan 11.5. sovintoehdotuksen, mutta työnantajien Sivista hylkäsi sen.
Pajala nosti yhtenä viime aikojen kohokohtana Tieteentekijöiden korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision vuodelle 2040. Tieteentekijöiden oma visio on syntynyt yhteisöllisenä projektina, johon on osallistunut laajasti eri tehtävissä toimivaa korkeakoulujen henkilöstöä kaikkien 16 jäsenyhdistystemme kautta. Sen ytimessä ovat henkilöstö sekä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuus ja laatu.
”Ilman tieteentekijöitä ei synny tutkimusta, opetusta, osaamista, tiedettä – saati niiden kautta vaikuttavuutta ja menestystä yhteiskunnassa”, Pajala muistutti.
Vision kanssa vuoropuhelussa on työstetty liiton eduskuntavaalitavoitteita. Keskeisiä teemoja ovat akateeminen vapaus, korkeakoulujen rahoitus, apurahatyö, TKI-rahoitus ja kansainväliset osaajat. Vaikuttamistyötä on jo tehty pitkin kevättä taustoittamalla teemojamme poliittisille puolueille.
“Liitolla on nyt aito mahdollisuus vaikuttaa, sillä puolueissa on harvoin syvällistä korkeakoulusektorin asiantuntemusta. Meidän ääntämme tarvitaan.”
Aktiivista vaikuttamistyötä yhteiseksi hyväksi
Toiminnanjohtaja Nina Hahtela totesi vuoden 2025 haastaneen tieteentekijöitä puolustamaan työehtoja, oikeuksia ja tutkitun tiedon merkitystä.
”Samalla se toi näkyviin sen, miten tärkeää yhteisöllisyys, kollektiivinen edunvalvonta ja toistemme tukeminen ovat jokaiselle tieteentekijälle.”
Hän kertoi Tieteentekijöiden vaikuttaneen viime vuoden aikana aktiivisesti lainsäädäntöhankkeisiin, tiede- ja korkeakoulupolitiikkaan ja tieteen edellytysten turvaamiseen. Yhtenä onnistumisena Hahtela mainitsi jäsenten aloitteesta tehdyn vaikuttamistyön maahanmuuttoviraston tulkinnasta ulkomaalaislain muuttuneeseen kohtaan palestiinalaisten matkustusasiakirjoista.
”Valtavan rohkaisevaa oli se, että kaikesta ulkopuolellamme tapahtuvasta myllerryksestä huolimatta jäsenyys kantoi. Ihmiset eivät vetäytyneet, eivätkä luovuttaneet. Jäsenmäärämme jatkoi kasvuaan. Se kertoo luottamuksesta: siihen, että omaa työtä kannattaa puolustaa yhdessä, ja siihen, että Tieteentekijöillä on tieteentekijät kokoavan liittona paikkansa juuri tällaisina aikoina”, Hahtela sanoi.
Julkilausumassa vaaditaan uudistamaan korkeakoulujen rahoitusmalleja
Liittokokous päätti julkilausumasta, jossa esitetään, että korkeakoulujen rahoituksesta tarvitaan parlamentaarinen, yli vaalikausien ulottuva sopimus. Se lisäisi merkittävästi korkeakoulujen mahdollisuuksia ennakoida rahoituksen määrää sekä parantaisi vakautta ja työrauhaa.
Julkilausuman mukaan korkeakoulujen rahoitusjärjestelmää kehittämisessä on tärkeää vähentää rahoitusindikaattorien määrää ja vahvistaa perusrahoituksen osuutta. Lisäksi rahoitusmallien tulee edistää korkeakoulujen keskittymistä ydintehtäviinsä ja vahvuusalueisiinsa. Oleellista olisi myös, että mallit vähentäisivät korkeakoulujen keskinäistä kilpailua ja motivoisivat sen sijaan niitä yhteistyöhön.
Lue julkilausuma täältä.
Liittokokous päätti vaalivaliokunnasta, joka valmistelee vuosien 2027-28 puheenjohtajiston ja hallituksen jäsenten valintoja. Sen puheenjohtajaksi valittiin Katja Haapanen (TuT).
Liittokokoukseen osallistui edustajia Tieteentekijöiden jokaisesta jäsenyhdistyksestä. Kokouksen simultaanitulkkaus suomesta englanniksi mahdollisti myös eri kielitaustaisten osallistumisen, kun alun hienoiset tekniset ongelmat oli selätetty.
Kevätliittokokouksen puheenjohtajaksi valittiin Juha Ylisalo (TuT), sihteeriksi Miia Ijäs-Idrobo, pöytäkirjantarkastajiksi Jaana Virta ja Matti Leppiniemi ja ääntenlaskijoiksi Sanna Hoikka sekä Eevastiina Aho.