Tutkijat ovat sitoutuneita työhönsä, mutta tutkijanuran epävarmuus aiheuttaa laajasti haitallista työstressiä. Tämä käy ilmi Tieteentekijöiden liiton tuoreesta jäsenkyselystä.
Lähes kolme neljästä vastaajasta on tyytyväinen nykyiseen työpaikkaansa, ja 76 prosenttia kokee kuuluvansa työyhteisöönsä. Samalla yli puolet kokee oman työsuhteensa olevan tulevaisuudessa uhattuna.
Määräaikaiset työsuhteet, epävarmuus palvelussuhteen jatkumisesta sekä rahoituksen jatkuva hakeminen muodostavat haitallisen työstressin merkittävimmät lähteet tieteentekijöille. Lähes puolet vastaajista kokee usein tai lähes jatkuvasti haitallista stressiä siitä, että aikaa tutkimuksen tekemiselle on liian vähän.
– Tutkijat tekevät työtä, jolla rakennetaan Suomen tulevaa osaamista, sivistystä ja kilpailukykyä. Silti liian moni joutuu rakentamaan uraansa määräaikaisuuksien, apurahojen ja epävarman rahoituksen varassa. Pitkäjänteinen tutkimus tarvitsee tuekseen vakaat työolosuhteet, sanoo Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Antti Pajala.
Rahoituksen hakeminen vie aikaa tutkimustyöltä
Tutkimustyötä tekeviä kuormittaa erityisesti rahoituksen hakeminen. Yli puolet vastaajista oli osallistunut vähintään yhteen rahoitushakuun vuoden aikana, ja joka neljäs oli käyttänyt hakemusten valmisteluun vähintään 145 tuntia.
Liiton mukaan tutkimuksen ja korkeakoulutuksen edellytyksiä voidaan vahvistaa lisäämällä korkeakoulujen ennakoitavaa perusrahoitusta, vähentämällä lyhytjänteisten rahoitusmekanismien merkitystä sekä parantamalla apurahatutkijoiden toimeentuloa ja sosiaalista turvaa.
Kysely osoittaa myös kansainvälisten osaajien merkityksen suomalaiselle tiedeyhteisölle. Vastaajat olivat lähtöisin 57 eri maasta. Samalla lähes puolet ulkomaalaistaustaisista vastaajista kertoi kohdanneensa ongelmia oleskelulupa-asioissa. Oleskelulupia pidettiin kalliina, järjestelmää vaikeaselkoisena ja käsittelyaikoja liian pitkinä.
– Tarvitsemme kansainvälisiä osaajia, mutta pelkän tänne houkuttelun lisäksi meidän on kyettävä pitämään heistä kiinni. Tutkijoiden on voitava rakentaa uraansa Suomessa ilman jatkuvaa epävarmuutta oleskeluluvista tai toimeentulosta, Pajala huomauttaa.
– Jos haluamme ratkaisuja talouden kasvuun, vihreään siirtymään, turvallisuuteen ja hyvinvointiin, tutkimuksen rahoituksen on oltava nykyistä vakaampaa ja pitkäjänteisempää. Tarvitsemme yli vaalikausien ulottuvaa sitoutumista tutkimuksen ja korkeakoulujen perusrahoitukseen sekä tutkimus- ja kehittämisinvestointeihin, Pajala painottaa.
Tieteentekijöiden kymmenes koko jäsenistön kattava kysely toteutettiin helmikuussa 2026. Kyselyyn vastasi 1 152 liiton jäsentä. Vastaajat ovat kotoisin alun perin 57 eri maasta. Raportin on tehnyt YTT Antero Puhakka Itä-Suomen yliopistosta.
Tutustu raporttiin: Kadonnutta (tutkijan)uraa etsimässä. Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2026