Erityisen stressaantuneita ovat kansainvälistaustaiset tieteentekijät.
Jännittynyt, levoton, hermostunut tai ahdistunut olo. Vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä.
Näin määriteltiin stressi Tieteentekijöiden vuonna 2019 kerätyssä jäsenkyselyssä, ja yli puolet työssä olleista vastaajista kertoi kokeneensa tällaisia oireita paljon. Stressaantuneiden osuus on kasvanut huomattavasti sitten vuonna 2016 tehdyn edellisen jäsenkyselyn.
Eniten stressiä aiheuttavat määräaikaisuudet, rahoituksen hakeminen ja epävarmuus uran tulevaisuudesta – jotka usein liittyvät vahvasti yhteen.
– Koko ajan pitää tehdä töitä, että saisi rahoitusta, että voisi tehdä töitä. Tämä näkyy sekä pätkätöissä että työsuhteessa olevien arjessa. Työsuhteessa olevatkin joutuvat käyttämään valtavan suuren osuuden työajastaan rahoituksen hakemiseen niille, joilla työsuhdetta ei ole, Tieteentekijöiden puheenjohtaja, professori Maija S. Peltola sanoo.
Erityisen stressaantuneita olivat ulkomailta tulleet tutkijat: 64 prosenttia kansainvälistaustaisista tutkijoista koki stressin oireita, suomalaistaustaisista 49 prosenttia.
— Heillä on samat ongelmat kuin suomalaisilla, mutta vielä kärjistetymmin, koska kiinnittyminen työyhteisöön ei ole kielimuurin ja traditioiden takia niin helppoa, Peltola sanoo.
Stressin taustalla on usein vyyhti ristiin vaikuttavia tekijöitä. Kyselyn mukaan stressillä oli odotetusti vahva yhteys esimerkiksi illalla tai viikonloppuna kotona tehtyihin töihin. Yli kolme kertaa viikossa iltatöitä kotona tehneistä vastaajista paljon tai erittäin paljon stressiä koki 67 prosenttia.
”Vuosi sitten vastaukseni esim. jaksamiseeni ja stressitasoon olisivat olleet varsin erilaisia, sillä koin tuolloin todellista riittämättömyyden tunnetta, tein tai ajattelin kaikki illat ja viikonloput työtä. Nyt olen tietoisesti lopettanut työn tekemisen vapaa-ajallani, vaikka välillä sitä on mahdotonta olla ajattelematta”, kertoi eräs kyselyyn vastannut.
Haitallisen työstressin aiheuttajat ovat pysyneet jokseenkin samoina kuudessa viimeisessä Tieteentekijöiden jäsenkyselyssä.
”Haitallisen työstressin ytimen pysyminen samankaltaisena osoittaa myös kiistattoman selvästi sen, että yliopistouudistuksen tavoite yliopistojen henkilöstöpolitiikan parantamisesta ja tutkijanuran houkuttelevammaksi tekemisestä on todellakin ollut pelkkää sanahelinää”, kirjoittaa kyselyn laatija, Tieteentekijöiden entinen puheenjohtaja, YTT Antero Puhakka raportissaan.
Sähköiseen kyselyyn vastasi 1 591 jäsentä eli joka neljäs niistä, jotka kyselyn saivat. Vastausprosentti on jonkin verran pienentynyt aiemmista vuosista. Peltola toivoo, että suunta muuttuu seuraavassa kyselyssä.
— Yksi meidän edunvalvontamme kulmakuvia on, että tiedämme, mitä ihmisille oikeasti kuuluu. Kyselyiden avulla näemme, mikä asia kehittyy mihinkin suuntaan, ja voimme nostaa esille kulloinkin keskeisimpiä ongelmia.
Haitallista työstressiä aiheuttavat tekijät (% vastaajista)
Usein tai lähes koko ajan stressiä aiheuttavat tekijät.
| Määräaikaisuus | 61 % |
| Rahoituksen hankkiminen | 56 % |
| Palvelussuhteen jatkumisen epävarmuus | 56 % |
| Työmäärä | 44 % |
| Uralla etenemisen ongelmat | 41 % |
| Aikarajoitukset/määräajat | 39 % |
| Työn keskeytykset | 36 % |
| Tutkimus | 32 % |
| Tunnustuksen puute | 28 % |
| Hallintotehtävät | 24 % |
| Muiden epärealistiset odotukset | 23 % |
| Palautteen saamattomuus | 21 % |
| Kontrollin puute | 19 % |
| Ammatillisen kehittymisen vaatimukset | 19 % |
| Opettaminen | 19 % |
| Työroolin epäselvyys | 17 % |
| Ohjauksen puute | 17 % |
| Työtilojen puutteet | 13 % |
| Akateemisen vapauden puute | 11 % |
| Opiskelijat | 8 % |
Tieteentekijöiden jäsenkunta numeroina
| Kokonaisjäsenmäärä | 7 178 |
| Naisten osuus | 63 % |
| Keski-ikä | 44 v |
| Koulutus | |
| Tutkijakoulutus | 63 % |
| Tohtorin tutkinto | 61 % |
| Lisensiaatin tutkinto | 2 % |
| Vähintään ylempi korkeakouluaste | 99 % |
| Tieteentekijät työelämässä | |
| Yliopistosektori | 84 % |
| Julkinen sektori | 7 % |
| Tutkimuslaitokset | 4 % |
| Yksityinen sektori | 2 % |
| Kolmas sektori | 2 % |
| Bruttopalkka keskimäärin euroa/kk | 3 821 |
| Määräaikainen palvelussuhde | 51 % |
| Ammattiasema | |
| Tutkijat | 50 % |
| Opettajat | 25 % |
| Asiantuntijat | 24 % |
| Työttömänä | 7 % |
| Apurahatutkijana | 11 % |
Teksti: Tuomo Tamminen