Tieteen irrottaminen koulutuksesta on yhtä mahdotonta kuin maan irrottaminen kuusta, ei ole toista ilman toista. Opetus ilman tutkimustaustaa on leikkokukka, jonka juuret on katkaistu, kasvu pysäytetty.
Suomi menestyy, jos meillä on tietoa ja osaamista sekä ihmisiä, jotka osaavat tätä tietoa hyödyntää. Tieteentekijät tutkivat, kertovat uusimmat tiedot eteenpäin, jalostavat ideat tuotteiksi, yhdistävät sekalaisen palapelin palaset uusiksi kokonaisuuksiksi. Me myös koulutamme lääkärit, opettajat, johtajat, lakimiehet – ja lopulta siis meidät kaikki.
Kun yrityksessä vuosia työskennellyt osaaja hakeutuu täydentämään opintojaan, olisi vastuutonta tarjota sitä mitä ennenkin, tarvitaan jatkuvasti uusia löydöksiä, uusia tapoja ratkaista vanhoja ja tulevia ongelmia.
Suomen kilpailukyvyn kannalta on oleellista, että huippuosaajat haluavat jäädä meille tekemään tulevaisuutta, että pystymme houkuttelemaan uudet lupaavat nousijat avuksemme rakentamaan parempaa.
Yliopistoille sälytetään uusia tehtäviä tasaiseen tahtiin ja mieluusti olemmekin mukana yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentamisessa. Otamme lisää opiskelijoita sisään, täydennämme ammattilaisten osaamista, teemme yritysyhteistyötä, anomme rahoitusta voidaksemme hoitaa perustyötämme ja pysäytämme pandemiat.
Tiede ei elä irrallaan muusta yhteiskunnasta, eikä varsinkaan koulutuksesta.
Samaan aikaan meidän täytyy vielä perustella, miksi olemme olemassa. Ja sitten meiltä leikataan rahoitusta.
Tiede ei elä irrallaan muusta yhteiskunnasta, eikä varsinkaan koulutuksesta. Jos joku kuvittelee, että tutkijat tutkivat lukittujen ovien takana ja opettajat puhuvat mitä mieleen juolahtaa, ollaan hyvin kaukana yliopistolaisten arjesta.
Opetuksenhan tulee jo ihan lainkin velvoittamana perustua tutkimukseen ja tämän tutkimusperustaisuuden turvaamiseksi olemme päätyneet siihen, että kaikki opettavat ja kaikki tutkivat. Tällä turvataan koulutuksen laatu, se että opiskelijoille on aina tarjolla uusinta tutkittua tietoa.
Miten tästä voidaan leikata tiede irti ilman, että se heijastuu koulutukseen? Kuka pystyy ennustamaan, miten tiedettä tarvitaan tulevaisuudessa? Mikä meitä seuraavaksi uhkaa? Jos Suomi ei halua ylläpitää korkeatasoista ja laaja-alaista tiedettä, kuinka voimme turvallisin mielin luottaa, että seuraavankin kriisin koittaessa vastaukset löytyvät taas tieteestä?
Näivettyneenä on hankala kukoistaa.
Maija S. Peltola
Puheenjohtaja
Tieteentekijät