Moni saattaa luulla, että neuvottelija vetää henkeä silloin, kun kalenterissa ei näy varsinaisia tes-pöytiä. Todellisuudessa neuvottelukierros on maraton, ei sprintti: kun yksi sopimus on saatu maaliin, seuraava on jo käynnistymässä, toteaa Tieteentekijöiden neuvottelupäällikkö Reetta Kuosmanen.
Keväällä käydään ensimmäistä kertaa varsinaiset neuvottelut kaksivuotisesta ammattikorkeakoulujen työehtosopimuksesta. Tieteentekijät on vahvasti taustajoukoissa huolehtimassa siitä, että AMK-sektorin tutkimus- ja asiantuntijahenkilöstön työehdot kehittyvät oikeaan, kannustavaan suuntaan.
Neuvottelut käynnistyivät alkuvuonna, ja tavoitteena on saada tuloksia maaliskuun loppuun mennessä. Tämä on uuden sopimuksen tärkeää rakentamistyötä – ja samalla kysymysmerkki sen suhteen, tarvitaanko ammattikorkeakouluissa työtaistelutoimia vai syntyvätkö ratkaisut sovinnollisesti, toisin kuin viime kierroksella yliopistosektorilla.
Yliopistojen palkkausjärjestelmä suurennuslasin alla
Yliopistoissa ei myöskään levätä. Sovitteluratkaisun toimeenpano jatkuu työryhmissä, ja erityinen fokus kohdistuu yli 20 vuotta vanhaan palkkausjärjestelmään. Kehittämistä riittää:
• palkanmuodostuksen prosesseissa
• vaativuuskartoissa
• järjestelmän soveltamisessa erityisesti väitöskirjatutkijoihin
Väitöskirjatutkijoiden palkkauksen parantaminen on Tieteentekijöiden erityinen tavoite. Työ etenee, ja Tieteentekijät on mukana JUKOn varsinaisessa neuvotteluryhmässä, mikä varmistaa, että viestimme kuuluvat suoraan pöydässä.
Työryhmän on saatava työnsä valmiiksi elokuun loppuun mennessä. Panokset ovat todellisia: sopimusvarallisuutta on sidottu työn tuloksiin. Jos yhteisymmärrys löytyy, osa korotuksista (0,4 %) jaetaan järjestelmän kautta. Jos ei, summa siirtyy joulukuiseen paikalliseen erään työnantajan jaettavaksi.
Myös paikallistasolla käy vimmattu työ. Kokonaistyöajassa olevien työsuunnitelmien periaatteista neuvotellaan parhaillaan pääluottamusmiesten kanssa. Aikataulu on tiukka, sillä tulevia lukukausia suunnitellaan jo.
Tämä on ollut valtava urakka luottamusmiehistölle. Tilannetta hankaloittaa se, että sovitteluratkaisun lisäpöytäkirja rajoittaa liittojen mahdollisuuksia tukea ja ohjeistaa juuri tässä kysymyksessä. Asetelma on poikkeuksellinen, muttei toivoton: jäsenet voivat tukea prosessia perehtymällä huolellisesti omiin työsuunnitelmiinsa ja seuraamalla työajan käyttöään. Tämä tieto on korvaamatonta, kun myöhemmin arvioidaan työkuormaa ja opetuksen määrien kehitystä.
Tukea, koulutusta ja yhteisvoimaa
Vaikka taustalla tapahtuu paljon, kukaan ei tee tätä yksin. Tieteentekijät, JUKO ja YTN tarjoavat luottamusmiehistölle jatkuvasti koulutusta, tukea ja mahdollisuuksia oppia toisiltaan. Verkosto on vahva – ja juuri sen vuoksi pystymme yhdessä rakentamaan parempia työehtoja sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin.
Reetta Kuosmanen
Tieteentekijöiden neuvottelupäällikkö