Osaava ja sivistynyt yhteiskunta selviää kriiseistäkin paremmin. Pitkäjänteinen tiedepolitiikka on investointi hyvään tulevaisuuteen, katsoo professori Minna Palmroth.
Suomalainen sivistys ja hyvinvointi on rakentunut pitkälti tieteen ja tutkimuksen varaan. “Sata vuotta sitten olimme köyhä, maatalousvaltainen maa. Nyt olemme pitkälle digitalisoitunut hyvinvointiyhteiskunta. Mihin tämä perustuu? Tietenkin siihen, että osaamisemme on kehittynyt koko ajan”, toteaa Helsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth.
Palmroth on työssään ollut arvioimassa monien eri maiden yliopistoja ja tutkimusinfrastruktuureja. “Oman kokemukseni mukaan Suomen tieteen ja tutkimuksen laatu on loistavalla tasolla. Sitä arvostetaan muualla, mutta kotimaassa yllättävän vähän suhteessa muihin.”
Tutkijoiden aikaa menee tällä hetkellä paljon hallinnollisiin tehtäviin, ja rahoitus on poukkoilevaa. “Hankkeiden jatkuvan hakemisen vuoksi pää on käytännössä giljotiinissa joka vuosi. Jos en saa rahoitusta, joudun irtisanomaan koko tutkimustiimini. Seuraavana vuonna joudun rekrytoimaan kaikki uudelleen, jos rahoitusta taas saa.”
Palmrothin mielestä Suomessa pitäisi ymmärtää nykyistä paremmin, että tiede ja sen tekijät –tutkimuslaitokset, yliopistot– ovat investointi. “Missä tahansa investointipäätöksessä pitää sietää, että osa investoinneista voi mennä hukkaan. Osa taas tuottaa, ja juuri ne vievät meitä eteenpäin.”
Korkean osaamis- ja sivistystason yhteiskunta pärjää
- on valmiimpi kohtaamaan kriisejä
- luo innovaatioita, jotka kannattelevat yhteiskuntaa taloudellisesti ja ratkovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon kaltaisia ongelmia
- houkuttelee panostamaan omaan osaamiseen ja vetää puoleensa osaajia myös muualta
- on kiinnostava investointiympäristö.
Tiede vaatii pitkäjänteisyyttä ja tuottaa innovaatioita
Minna Palmroth muistuttaa, että tieteen aikaperspektiivit ovat pitkiä. ”Tieteessä se, mitä tällä hetkellä tehdään, vaikuttaa vasta tulevaisuudessa. Samoin se, missä nyt olemme yhteiskuntana, perustuu johonkin, jota on tehty aiemmin.”
Käytännön esimerkkejä:
- MRNA-rokotteet. Teknologiaa on kehitetty 1990-luvulta saakka. Kolme vuosikymmentä myöhemmin ensimmäisillä MRNA-rokotteilla oli ratkaiseva vaikutus koronapandemian taltuttamisessa.
- Superlaskenta. 1980-luvulla aloitettiin strategia Suomen tieteellisen laskennan nostamiseksi maailman kärkeen. “Nyt me oikeasti olemme siellä kärjessä ja näemme työn hedelmät.” Superlaskennan avulla tehdään muun muassa ilmastomallinnuksia, jotka ovat merkittävässä asemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Välillä tieteen hyödyt tulevat esiin nopeasti, ja niillä on myös merkittävä taloudellinen vaikutus. “Avaruusalalla on käynnissä murros kalliista ja hitaasta tekemisestä edullisempaan ja nopeampaan. Suomi on tässä kehityksessä etulinjassa,” Palmroth toteaa.
Suomalaisen avaruusalan nopea kasvu ja menestys perustuvat täysin tieteeseen.
- Suomalainen Aalto 1 -opiskelijasatelliitti laukaistiin vuonna 2017 täysin tieteellisin motiivein.
- Osa satelliitin rakentajista perusti Iceye-yrityksen, jonka teknologia tuottaa tarkkaa tutkakuvaa maan pinnasta myös pilvien läpi.
- Nyt Suomi on avaruusalan yksityisten investointien määrällä mitattuna EU-maiden ykkönen ja maailman seitsemäs.
- Iceye on kerännyt yli 300 miljoonan edestä yksityisiä investointeja ja työllistää yli 400 ihmistä.
“Kaiken leikkauspuheen keskellä toivoisin, että uskallettaisiin myös rohkeasti visioida ja ymmärrettäisiin tutkimuksen yhteys investointeihin, innovaatioihin ja maan houkuttavuuteen. Ennustettava rahoitus ja pitkäjänteinen tiedepolitiikka pitävät meidät kilpailukykyisinä jatkossakin kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa,” Palmroth summaa.
Teksti: Aaro Kajaste, MustRead. Kuva: Linda Tammisto.
Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Professoriliiton, Sivistan, Tieteentekijöiden, TSV:n ja Tulanetin kanssa.
#Tiedevaalit23
Tutustu ja allekirjoita Tieteentekijöiden vaalitavoitteet!