Yliopistosektorin TES-neuvottelut ovat käynnistyneet ja oletettavasti yksi tärkeimmistä keskustelunaiheista on tietenkin palkkauksen taso.
Palkkatason nosto yleiskorotuksilla on tarpeen turvaamaan yliopistolaisten ostovoimaa, mutta muukin palkkausjärjestelmän kehitys on tärkeää. Tällä hetkellä yleiskorotuksen tasoon vaikuttaa merkittävästi tämänhetkinen inflaatiokehitys, joka on suurimmillaan yli kymmeneen vuoteen. Jos korotus jää jälkeen inflaatiosta, ostovoima heikkenisi.
Palkkausjärjestelmää kehitettävä työehtosopimuksessa
Pelkät yleiskorotukset eivät kuitenkaan välttämättä riitä turvaamaan ostovoimaa, puhumattakaan ostovoiman parantamisesta. Siksi toivon mukaan myös palkkausjärjestelmää kehitetään työehtosopimuksessa.
Yksi palkkausjärjestelmän epäkohta on henkilökohtaiset suoritustasot. Tekemällä kuvaajan keskimääräisistä suoritustasoista eri vaativuustasoilla, nähdään selkeästi, miten opetus- ja tutkimushenkilöstön uran alkupään suoritustasot ovat erittäin matalalla, vaikka suoritustaso pitäisi aina suhteuttaa kyseiseen vaativuustasoon (tällöin keskiarvokäyrä olisi suora läpi vaativuustasojen). Tämä ero näyttää vain kasvavan, jos verrataan vuoden 2013 ja 2020 tasoja.
Etenkin uransa aloittavien väitöskirjatutkijoiden (vaativuustaso 2) palkkakuoppa on melkoinen: 17 % suoritustasoa vastaava 2400 € bruttopalkka kuussa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle asiantuntijalle on huomattavan pieni, kun useimmiten vastavalmistuneiden palkat ovat lähempänä 3000 euroa. Siihen usein pääseekin vasta tohtorintutkinnon suorittamisen jälkeen. Suoritustasojärjestelmän kehitys vaikkapa nostamalla keskimääräinen henkitaso vastaamaan koko opetus- ja tutkimushenkilöstön keskiarvoa (17 % -> 23 %) parantaisi tilannetta, vaikkei ei siis sitä kokonaan ratkaisisi. Korotusten pitäisi olla selkeästi korkeammat, jotta tilanne lähtisi korjautumaan edes pitkällä aikavälillä.
Palkankorotuksen tasoja miettiessä tulisi siis mielestäni myös pohtia palkkausjärjestelmää, jotta palkkausjärjestelmän tarkoitus toteutuisi myös käytännössä. Esimerkiksi eri yliopistoissa sovelletaan vuosirajoitteita suoritustasoilla nousemiseen, jolloin käytännössä useat eivät saa osaamistaan vastaavaa, TES:n mukaista palkkaa. Vaikka olisit maailman paras tutkija tai opettaja omalla vaativuustasollasi, voi sinulla kestää kymmeniä vuosia päästä ylimmälle suoritustasolle. Parannetuilla palkkausjärjestelmän muotoilulla TES:ssa voitaisiin selkeyttää ja oikeudenmukaistaa palkkausjärjestelmää.
Pauli Väisänen
Pauli on oululainen avaruusfyysikko, joka tekee väitöskirjaa kosmisten säteiden modulaatiosta ja pitkäaikaisesta vaihtelusta. Hän toimii Tieteentekijöiden hallituksessa ja nuorten tutkijoiden työryhmän puheenjohtajana. Vapaa-aikanaan hän viihtyy tiedepolitiikan, tietokoneiden, historiallisen miekkailun ja puutarhan parissa.