”Eihän ammattikorkeakouluissa tehdä tiedettä.”
”Ammattikorkeakouluissa tehtävä tutkimus on täysin eri asia kuin yliopistoissa tehtävä tutkimus.”
Tällaisiin puhetapoihin törmää ammattikorkeakoulukentällä toisinaan, kun aiheena on soveltava tutkimus. Ammattikorkeakoulussa työskentelevä tieteentekijä kuuntelee hämmentyneenä, kun hänen keskeiselle osaamiselleen tällä tavoin asetetaan kummallisia kahleita.
Kun puhutaan ammattikorkeakoulujen soveltavasta tutkimuksesta (ja laajemminkin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio- eli TKI-toiminnasta), on hyvin tavanomaista määrittää lähtöasetelma lakitekstin perusteella. Laki nimeää soveltavan tutkimuksen yhdeksi ammattikorkeakoulujen tehtäväksi ja asettaa sille tavoitteiksi ammattikorkeakouluopetuksen palvelemisen, työelämän ja aluekehityksen edistämisen sekä alueen elinkeinorakenteen uudistamisen (Ammattikorkeakoululaki 932/2014). Näin määriteltynä ammattikorkeakoulujen tutkimustehtävä eroaakin yliopistoista, joissa tutkimus – niin perustutkimus kuin soveltavakin tutkimus – on laissa määritellen “vapaata” (Yliopistolaki 558/2009, 2 §).
Ammattikorkeakoululaki ei kuitenkaan ota kantaa siihen, millaisilla menetelmillä tehtäviin kuuluvaa soveltavaa tutkimusta tehdään. Koska tutkimuksen tieteellisyyttä tai tieteellisten menetelmien käyttämistä ei mainita, on kentälle jäänyt tulkinnanvaraa itse määritellä tieteen rooli ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa.
Tiede ei sulje pois käytännönläheisyyttä
Monissa ammattikorkeakouluissa tiede on löytänyt paikkansa TKI-toiminnan kokonaisuudessa: hyvän tieteellisen käytännön ohjeistuksiin on sitouduttu, on perustettu omia tutkimuseettisiä toimikuntia, tutkimuksen tuloksia julkaistaan vertaisarvioiduilla tieteellisillä areenoilla ja tutkimustoimintaan haetaan ja saadaan rahaa perinteisiltä tiederahoittajilta, kuten Suomen Akatemialta. Ammattikorkeakouluista onkin tullut osa akateemista asiantuntijayhteisöä, jossa tehdään työtä uuden tutkitun tiedon tuottamiseksi.
Samaan aikaan vaikuttaa siltä, että erityisesti silloin kun ammattikorkeakoulut haluavat erottautua toimijoina yliopistoista, tiede voidaan valjastaa erontekoon erikoisella tavalla: tieteellinen tutkimus esitetään yliopistojen tehtävänä ja ammattikorkeakoulujen erinomaisuutta käytännönläheisinä toimijoina korostetaan. Tiede asettuu ikään kuin käytännönläheisyyden esteeksi tai vähintäänkin sen näkökulmasta tarpeettomaksi elementiksi.
On kuitenkin vaikeaa kuvitella, että ammattikorkeakoulut aidosti haluaisivat tehdä eroa tieteentekemiseen. Tiede kun on kriittisyyttä, rehellisyyttä, eettisyyttä, objektiivisuutta, julkisuutta, edistyvyyttä (Niiniluoto, 2021) – miksi tällaisista tekemisen tavoista haluttaisiin sanoutua irti? Tieteellisyys ei itsessään toki varmista soveltavalle tutkimukselle tärkeää käytännönläheisyyttä, mutta ei se myöskään millään tavoin estä sitä.
Tieteentekemisen edellytykset on turvattava ammattikorkeakouluissa
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa on eduksi nähdä soveltavan tutkimuksen lakisääteinen tehtävä hyödyllisenä mahdollisuutena tehdä myös vahvasti tieteellistä tutkimusta. Vaikka osa TKI-toiminnasta olisikin hyvin nopeaa ja joustavaa, on myös tieteellisen tutkimuksen hitaammille prosesseille oma tärkeä paikkansa. Tämän ajan epäkohtien ja ‘viheliäisten’ ongelmien esiin nostaminen ja analysoiminen vaativat myös tieteen perusteellisia, systemaattisia ja kriittisiä prosesseja. Tieteelliset menetelmät ja periaatteet varmistavat osaltaan tutkimuksen laatua ja sitä kautta vaikuttavuuden edellytyksiä ongelmien ratkaisemisessa.
Kun tieteen arvo ymmärretään ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa, voidaan myös aidosti turvata tieteentekemisen edellytykset: esimerkiksi varmistaa riittävästi työaikaa tutkimuksen eri vaiheisiin tieteen prosessien näkökulmasta ja mahdollistaa vaikkapa väitöskirjan tekeminen osana henkilöstön työnkuvaa.
Sanni Tiitinen, Eeva Aartolahti, Katariina Hakala, Miska Piirainen ja Hanna Timonen
Kirjoittajat ovat Suomen ammattikorkeakoulujen tieteentekijät (Samkot) ry:n hallituksen jäseniä. He työskentelevät tutkimus-, opetus- ja asiantuntijatehtävissä eri ammattikorkeakouluissa. Samkot on Tieteentekijöiden jäsenyhdistys, joka valvoo ammattikorkeakoulusektorilla työskentelevien tieteentekijöiden etua.
Lähteet:
Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932
Yliopistolaki 24.7.2009/558. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558
Niiniluoto, Ilkka (2021) Mikä tekee tiedosta tieteellistä? TJNK-näkökulma – Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan blogi, 22.10.2021. https://tjnk.fi/fi/ajankohtaista/tjnk-nakokulma-ilkka-niiniluoto-mika-tekee-tiedosta-tieteellista