Suomen tuleva kasvu rakennetaan osaamisella, tutkimuksella ja innovaatioilla. Siksi korkeakoulujen perusrahoituksesta, T&K-investoinneista ja tieteen vapaudesta on tärkeä huolehtia myös julkisen talouden paineiden keskellä, muistuttaa Tieteentekijät viestissään hallituksen budjettiriiheen.
Petteri Orpon hallitus teki vuoden 2027 talousarvion keskeiset koulutus- ja tutkimuspäätökset jo kevään kehysriihessä, jolloin korkeakoulutukseen ei suunnattu merkittäviä leikkauksia. Silti on todettava, että tavoitteissa oleva koulutustason voimakas nostaminen, osaajapulan ratkaiseminen ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen eivät onnistu ilman pitkäjänteisiä investointeja.
Koulutustason nostoa ei pidä tavoitella laadusta tinkien
Opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreen Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040:n keskeisenä tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus nykyisestä 39 prosentista 60 prosenttiin. Tavoite on kannatettava, mutta sitä ei voida saavuttaa koulutuksen laadusta tinkimällä tai korkeakoulujen henkilöstöä kuormittamalla. Laadukas koulutus edellyttää vahvaa perusrahoitusta ja laatua tukevaa henkilöstöpolitiikkaa.
Suuntaamme tavoitteeseen takamatkalta. Toisin kuin OECD-maissa keskimäärin, Suomessa korkeakoulutuksen reaalinen rahoitus on pienentynyt 2010- ja 2020-luvuilla . Pohjoismaisessa vertailussa korkeakoulujen rahoitus suhteessa opiskelijamääriin on tätä nykyä meillä jopa kolmanneksen pienempi. Niin ikään opettaja-opiskelija-suhdeluku on Suomessa verrokkeja huomattavasti heikompi. On huomattava, että vain noin 30% yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä on vakituisessa työsuhteessa.
Korkeakouluille on turvattava ennakoitava ja kestävä rahoituspohja, joka mahdollistaa sekä opiskelijamäärien kasvattamisen että laadukkaan opetuksen, tutkimuksen ja ohjauksen. Vision toimeenpano edellyttää pitkäjänteistä perusrahoituksen vahvistamista ja indeksien säilyttämistä.
T&K-panostuksia on vahvistettava kasvun tukemiseksi
Talouden elpyessä on perusteltua arvioida tutkimus- ja kehittämistoimintaan keväällä tehtyjä säästöjä uudelleen.
Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehitysmenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tavoitteen saavuttaminen ja kestävän talouskasvun vahvistaminen edellyttävät johdonmukaista sitoutumista T&K-rahoituksen kasvattamiseen. Mahdollinen kohdentamaton lisärahoitus tulisi suunnata erityisesti korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille, jotka muodostavat Suomen tutkimus- ja osaamisjärjestelmän perustan.
On valitettavaa, että valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa ei ole opetus- ja kulttuuriministeriön ehdottamia varoja yliopistojen tutkimustoiminnan ja ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamiseen.
Tieteen vapaus on vaikuttavuuden edellytys
Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tasosta ja kehyksistä päättävät hallitus ja eduskunta. Sen sijaan tutkimuksen sisällöllisen ohjauksen tulee perustua tieteelliseen arviointiin eikä poliittisiin mieltymyksiin.
Tieteentekijät muistuttaa, että tutkimusrahoituksen vaikuttavuus ja kansainvälinen uskottavuus rakentuvat tieteen vapaudelle, riippumattomuudelle ja vertaisarvioinnille. Rahoituspäätösten tulee perustua asiantuntija-arvioihin ja tutkimukselliseen laatuun sekä kunnioittaa tutkimuksen autonomiaa.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Nina Hahtela, nina.hahtela(at)tieteentekijat.fi