Väitöskirjatutkijoiden ura halutaan tehdä houkuttelevammaksi, jotta Suomessa on tulevaisuudessa riittävän korkeaa osaamista. Se vaatii muun muassa rahoituksen järkevää kohdennusta ja varmuutta tohtorintutkinnon jälkeiseen työelämään.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaisesti, Suomen yliopistoista valmistuu vuonna 2027 noin tuhat tohtoria enemmän kuin tavallisesti. Syy siihen on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tohtorikoulutuspilotti, jossa suomalaisyliopistoihin valitaan tuhat uutta palkallista väitöskirjatutkijaa.
Kyseessä on merkittävä kokeilu, sillä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöllä on paitsi tieteellistä, myös yhteiskunnallista ja taloudellista vaikuttavuutta. Suomalainen työ on kansainvälisellä mittapuulla kallista, joten ennemmin kuin työn hinnalla Suomen kannattaa kilpailla korkean koulutuksen tuottamalla lisäarvolla.
Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen parissa työskentelevien ammattiliitossa Tieteentekijöissä on iloittu valtion lisäpanostuksesta TKI-toimintaan. Huolta on kuitenkin aiheuttanut rahoituksen kohdentaminen.
– Hallitus on kohdentanut TKI-rahoitusta merkittävästi yritysten toimintaa tukevalle Business Finlandille. Se on jättänyt muita rahoituskanavia paitsioon, sanoo Tieteentekijöiden erityisasiantuntija Miia Ijäs-Idrobo. Tieteentekijöitä mietityttää, miten käy yliopistoissa tehtävän monialaisen perustutkimuksen – ja sitä myötä Suomelle merkittävien innovaatioiden.
Perustutkimus on edellytys innovaatioille
Perustutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta, josta syntyy uutta tietoa, jolla ei tavoitella välitöntä kaupallista hyötyä. Perustutkimuksessa tuotettua tietoa hyödyntävä soveltava tutkimus taas tuottaa käytännön sovelluksia tavoitteenaan ratkaista ongelmia.
– Pelkästään nopeasti kaupallistettavaan soveltavaan tutkimukseen panostaminen on lyhytnäköistä, Ijäs-Idrobo toteaa.
Jos perustutkimukseen ei panosteta riittävästi, kärsii myös siihen nojautuva soveltava tutkimus. Eurooppalaisten yliopistojen yhteistyöjärjestön European University Associationin mukaan Suomen julkinen yliopistorahoitus on jäänyt huolestuttavasti jälkeen esimerkiksi Ruotsin, Norjan ja Tanskan rahoituksesta.
Väitöskirjatutkijan ura tehtävä houkuttelevaksi
Suomen parlamentaarinen TKI-työryhmä on linjannut, että TKI-rahoitus nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen vaatii tohtorikoulutuspilotin lisäksi muitakin toimia. Väitöskirjatutkijan ura on tehtävä aiempaa houkuttelevammaksi, Ijäs-Idrobo sanoo.
Nyt houkuttelevuutta vähentää muun muassa lyhytjänteinen ja epävarma tutkimusrahoitus. Tohtorikoulutuspilotti pyrkii osaltaan vastaamaan haasteeseen myöntämällä pilotissa työskenteleville väitöskirjatutkijoille kolmivuotisen rahoituksen.
Epävarmaa on myös tohtorintutkinnon jälkeinen työelämä. Erityisesti ulkomaalaistaustaisten väitöskirjatutkijoiden siirtymistä suomalaiseen työelämään tulisi Ijäs-Idrobon mukaan helpottaa.
Hän kertoo, että kansainvälisistä taustoista tulevista tohtorikoulutettavista lähes puolet siirtyy valmistuttuaan Suomen ulkopuolelle. Yksi syy siihen on kieli: suomalainen yhteiskunta ja työelämä toimii pitkälti kahdella kotimaisella kielellä. Kansainvälisten tutkijoiden motivaatio kielten opiskeluun lisääntyisi, jos työllistymisnäkymät paranisivat, Ijäs-Idrobo uskoo.
Hän peräänkuuluttaa muutosta myös Suomen yhteiskunnalliseen asenneilmapiiriin. Esimerkiksi hallituksen tiukentunut maahanmuuttopolitiikka ei lisää maamme houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien silmissä. Lähes puolet tohtorikoulutuspilottiin valituista tutkijoista on kansainvälisiä tutkijoita.
Toimijoiden välistä yhteistyötä tarvitaan
Ijäs-Idrobo korostaa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välisen yhteistyön merkitystä suomalaiselle TKI-toiminnalle. Muun muassa teknologiayritys Wärtsilälle yhteistyö ja korkean koulutuksen tuottama lisäarvo on kriittistä.
Wärtsilän teknologiajohtaja Juha Kytölä kertoo, että yritys tekee yhteistyötä kaikkien suomalaisten teknisten alojen yliopistojen sekä lukuisten eurooppalaisten yliopistojen kanssa. Wärtsilä ja yliopistot rakentavat yhteistyössä mallia, jossa tutkimusrahoitus taataan koko väitöskirjatutkimuksen ajaksi.
– Meillä on osaajia ympäri maailman. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on meille kasvun luomista, Kytölä sanoo.
Wärtsilällä on panostettu TKI-toimintaan jo pitkään. Kytölä uskoo, että tulevaisuudessa tohtoreiden ja tohtorikoulutuksen merkitys kasvaa entisestään.
Kehitystyöhön tarvitaan koko ajan enemmän osaamista, sillä yrityksissä tehdään yhä enemmän syväosaamista vaativia töitä.
Tämä juttu on Rapportin Aiherahoitettu artikkeli. Jutun tilaaja on Tieteentekijät ry. Rapportin Aiherahoitetussa artikkelissa tilaaja tuo toimittajan haluamansa aiheen äärelle. Toimittaja kirjoittaa jutun itsenäisesti. Jutun voi lukea myös Rapportin verkkosivuilla.