Tieteentekijöiden liiton mukaan Turun yliopiston johdon kaavailemat henkilöstövähennykset ovat ristiriidassa nousevan tutkimusrahoituksen ja T&K-toiminnan kasvutavoitteiden kanssa.
Vuoden alussa tuli voimaan T&K-rahoituslaki, jolla säädetään merkittävistä valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäpanostuksista pitkäjänteisesti vuoteen 2030 asti. Suomessa on vihdoin ymmärretty poukkoilevan tiederahoituksen välittömät vaikutukset tutkijoiden työhön ja tutkijan urien vetovoimaan sekä maamme kilpailukykyyn. Tavoitteena on neljän prosentin taso TKI-menojen osuudesta bruttokansantuotteesta vuonna 2030.
TKI-toiminnan kasvu ei synny itsestään, vaan se tarkoittaa merkittäviä lisäpanostuksia uusien osaajien kouluttamiseen. Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi arvioi, että asiantuntijoita vaativiin TKI-töihin tarvitaan vuosittain jopa 3000 lisää; heistä tuhannen tulisi olla tohtoreita. Valtioneuvoston arviossa tarve uusille TKI-osaajille on vuositasolla 9000 henkeä, joista yli 2000 tohtoreita. (Parlamentaarinen TKI-ryhmä raporttiluonnos 11.1.2023)
Siksi on perin outoa, että samaan aikaan kun huolella valmisteltu T&K-laki astuu voimaan, käy Turun yliopisto muutosneuvotteluita, joissa se hakee jopa 250 henkilön vähennyksiä. Työnantaja arvioi lyhyen aikavälin säästöjen kohdistuvan pitkälti henkilöstöön, pidemmällä ajanjaksolla säästöjä haetaan tilojen ja rakenteellisten järjestelyjen kautta.
”Turun yliopiston johdon aikeet leikata tutkimustoiminnasta, koulutuksesta ja palveluista ovat räikeässä ristiriidassa kansallisten tavoitteiden kanssa. Eikö Turussa ymmärretä yliopistojen keskeistä roolia TKI-toiminnassa ja tutkimusrahoituksen kasvun vaikutusta yliopistojen talouteen”, Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio ihmettelee.
”Korkeimman asteen koulutus perustuu tutkimukseen, ja samat tieteentekijät tutkivat ja opettavat. Henkilöstöstä leikkaaminen lyhyen tähtäimen ”säästönä” on järkyttävän lyhytnäköistä koulutus-, talous- ja tiedepolitiikkaa. Säästöjä haetaan varsin lyhyellä aikavälillä, vaikka tutkimusrahoituksen merkittävästä kasvattamisesta on selvä poliittinen tahtotila”, Moisio huomauttaa.
Mahdolliset irtisanomiset hallinto- ja tukipalveluista vaikeuttaisivat koko yliopiston toimintaa. Tämä on jo todettu Tampereen yliopiston tammikuussa 2022 päättyneiden muutosneuvottelujen vaikutuksista tehdyssä selvityksessä. Työtehtävät eivät vähene näissä palveluissa henkilöstöä vähentämällä. Työt vain siirtyvät muulle hallintohenkilökunnalle, sekä opettajille- ja tutkijoille, joiden työnkuviin ne eivät kuulu.
Turun yliopisto on ilmoittanut neuvottelujen jatkuvan vielä helmikuussa.
Lisätietoja: toiminnanjohtaja Johanna Moisio, Tieteentekijöiden liitto, p. 0207 589 612