Tieteentekijöiden tavoitteista parlamentaarisen TKI-työryhmän raportissa näkyvät muun muassa pitkäjänteinen rahoitus, tutkijanurien vetovoimasta huolehtiminen, hankehumpan karsiminen, sivistykselliset arvot ja tieteen vapaus.
Pääministerin asettama parlamentaarinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan työryhmä luovutti loppuraporttinsa 13. joulukuuta. Siinä se esittää muun muassa, että tutkimus- ja kehittämisrahoituksen nostamiseksi säädetään rahoituslaki sekä laaditaan lakisääteinen kehyskautta pidempi T&K-rahoituksen suunnitelma. Työryhmä esittää myös pysyvän ja nykyistä laaja-alaisemman tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimen käyttöönottoa.
Kiitämme työryhmää, että se on kuunnellut Tieteentekijöiden näkökulmia tarkkaan, ja näkee TKI-toimintaan kytkeytyvät tiivisti sekä sivistykselliset arvot että tutkijanuran vetovoimasta huolehtiminen. Hankehumpan tuottama hukka on kansantaloudellisesti järjetöntä ja ammatillisesti kurjistavaa. Tutkijan uran mielekkyydestä on huolehdittava paitsi kotimaisten myös ulkomailta Suomeen tulevien tutkijoiden elämänlaadun turvaamisella. Hyvinvoiva tiedeyhteisö on peruskallio, jolle menestyvä T&K-toiminta rakentuu.
Tieteentekijät pitää merkittävänä, että kaikki eduskuntapuolueet sitoutuvat tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää julkisten T&K-menojen kasvattamista 1,33 prosenttiin bruttokansantuotteesta olettaen, että julkinen sektori kattaa yhden kolmasosan T&K-panostuksista ja yksityinen sektori kaksi kolmasosaa.
On tärkeää, että työryhmä nostaa raportissaan esille tutkimuksen merkityksen kokonaisvaltaisuuden: tiede on opetuksen perusta ja sekä perus- että soveltavaa tutkimusta tarvitaan. Tieteen, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on tärkeä osa TKI-ketjua sekä politiikan ennakoitavuutta, ja sen riittävyys on varmistettava.
Kiitämme, että työryhmän on kiinnittänyt huomiota tutkijoiden maahantulon sujuvuuden merkitykseen.
Olemme matkan varrella korostaneet koko ajan sitä, että koulutusjärjestelmä perustuu tutkimukseen ja sen soveltamiseen. Kuten työryhmä oikein toteaa: Tutkimuksella ja tieteellä on monia rooleja yhteiskunnassa – tiede on sivistyksen ja maailmankuvan perusta, hyvinvoinnin ja kestävän kasvun lähde, päätöksenteon tuki ja opetuksen perusta.
Tieteentekijöiden vahva vaikuttamistyö näkyy työryhmän esittämissä TKI-järjestelmän kehittämisen periaatteissa, joissa korostetaan T&K-rahoituksen ja -politiikan ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä.
Toimenpiteet kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi vaikuttavat oikeasuuntaisilta. Tieteentekijät kannattaa vakaan ja ennakoitavan tutkimusrahoituksen luomista pysyvällä T&K-rahoituslailla. Lakiin tulisi kirjata säännölliset indeksikorotukset. Uskomme, että tämä ratkaisu nostaisi tutkijasukupolvien luottamusta tulevaisuuteen ja lisäisi tutkijan uran houkuttelevuutta. T&K-rahoituslaki turvaa rahoituksen tason nostamisen ja luo tosiasiallisen takuun T&K-rahoituksen pitkäjänteisyydelle ja ennustettavuudelle. Laki ei myöskään rajoita eduskunnan budjettivaltaa. Pidämme tärkeänä, että laki valmistellaan istuvan hallituksen aikana siten, että se on voimassa 1.1.2023 lähtien.
Työryhmä esittää, että rahoituslain lähtökohtana on, että avustusmuotoinen T&K-rahoitus on kehysmeno eikä työryhmä esitä kehyksen ulkopuolista valtion rahastoa. Rahoitustaso jää siis edelleen kehyksissä neuvoteltavaksi, mutta vahva sitoutuminen siihen on pääasia. Kukin hallitus päättää, miten T&K-rahoituslain mukainen T&K-menojen korotus rahoitetaan.
Pidämme tärkeänä, että lain rinnalla laaditaan työryhmän linjaamia TKI-politiikan periaatteita noudattava lakisääteinen kehyskautta pidempi T&K-rahoituksen suunnitelma, joka vahvistaa sitoutumista T&K-rahoituksen ja toiminnan kehittämiseen sekä täsmentää rahoituksen käyttöä ja sisältöä. On hyvä, että kehyskautta pidempi T&K-rahoituksen suunnitelma pohjautuu muun muuassa koulutustason noston ja TKI-toiminnan kunnianhimon tason ja lisäämisen tavoitteisiin (TKI-tiekartta, hallitusohjelma, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio). TKI- ja koulutuspolitiikka ovat pitkäjänteistä kehittämistä kaipaavia sektoreita.
Työryhmä esittää myös pysyvän ja nykyistä laaja-alaisemman T&K-toiminnan verokannustimen käyttöönottoa täydentävänä osana kokonaisuutta. Verokannustimen on kansainvälisessä vertailussa arvioitu kannustavan erityisesti pk-yrityksiä T&K-toiminnan lisäämiseen. Tohtoreita on yksityisen sektorin TKI-henkilöstöstä nyt vain 6 %. Näemme, että tutkijakoulutuksen saaneiden siirtymisellä yksityiselle sektorille olisi myös positiivisia vaikutuksia yritysten TKI-investointien määrään. Nuoremmat tutkijat katsovat uravaihtoehtojaan laaja-alaisesti. Yksityinen sektori kiinnostaa reilua kahta kolmasosaa nuoremmista tutkijoista tulevaisuuden työpaikkana. Yrittäjänä voisi kuvitella työskentelevänsä reilu neljännes nuoremmista tutkijoista. Näin ollen verokannustin saattaisi myös osaltaan vahvistaa tohtoreiden siirtymistä yksityiselle sektorille. Verokannustimen valmistelu tulee tehdä huolella ja sen vaikutukset arvioida tarkasti.
Työryhmä kiinnittää huomiota myös TKI-järjestelmän kykyyn uudistua. Työryhmän raportin mukaan ”Tämän tulee näkyä henkilöstösuunnittelussa, rekrytoinneissa ja T&K-rahoitukseen liittyvien prosessien kuntoonsaattamisessa.” Toivomme, että tavoite näkyy myös tutkijanurien pirstaleisuuden vähentämiseen kohdentuvina toimina ja siinä, että yhä useampi tutkija saisi keskittyä rahanhakemisen sijaan tutkimustyöhön.
Johanna Moisio
Tieteentekijöiden toiminnanjohtaja
Tutustu lausuntoomme Kommentit TKI-järjestelmän kehittämisen periaatteisiin
Tutustu TKI-tavoitteisiimme
Lue myös Valtioneuvoston tiedote 13.12.2021 Parlamentaarinen TKI-työryhmä esittää rahoituslakia tutkimus- ja kehittämisrahoituksen nostamiseksi