Yhteisön hiljainen tieto ei siirry virtuaalisissa kohtaamisissa
Tieteentekijöiden työskentely on sujunut korona-aikana enimmäkseen etätyönä ja pääsääntöisesti hyvin. Isoimpia huolia ovat työtilojen säilyminen työpaikoilla ja siihen liittyvä työyhteisön merkitys työhyvinvoinnille ja jaksamiselle, ilmenee Tieteentekijöiden liiton tekemässä kyselyssä jäsenilleen. Lisäksi etenkin ulkomaalaistaustaisten tieteentekijöiden integroitumista työhön ja työyhteisöön toista vuotta jatkunut etätyö on heikentänyt merkittävästi.
– Fyysisillä tiloilla on valtava merkitys työyhteisön ja yhteisöllisyyden kannalta. Erityisesti korkeakouluissa tilat, jotka tarjoavat yhteisölle mahdollisuuden keskinäisiin kohtaamisiin, vahvistavat yhteisöllisyyttä, oppimista ja uuden tiedon luomista. Virtuaalisissa kohtaamisissa ei välity yhteisön hiljaista tietoa, eikä opiskelijoiden ohjaaminen Zoomin välityksellä vastaa aidosti kasvokkain käytävää keskustelua. Tiloilla on merkitystä paitsi tutkimus- ja opetustehtävissä työskentelevien myös opiskelijoiden jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta, Tieteentekijöiden puheenjohtaja Maija S. Peltola painottaa.
Kyselyyn vastanneet odottavat etätyön jatkuvan yleisenä myös pandemian laannuttua. Tieteentekijät muistuttaa, että jatkossakin korkeakouluissa opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on huolehdittava siitä, että työtilat tukevat työn tekemistä tarjoamalla paitsi työrauhan, myös työhön liittyvät sosiaaliset kontaktit. Esimerkiksi avo- ja monitoimitiloissa pitää huomioida opetus- ja tutkimushenkilöstön hiljaisen työtilan tarpeet ja opiskelijoiden yksityisyyden suoja ohjaustilanteissa. Etäopetuksen suunnitteluun ja toteutukseen tulee luoda tasokkaat tekniset puitteet ja tarjota opetushenkilökunnalle riittävä tekninen tuki.
Tiloilla on merkitystä paitsi tutkimus- ja opetustehtävissä työskentelevien myös opiskelijoiden jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta
Opetuspainotteisissa tehtävissä työskentelevillä työmäärä näyttää kasvaneen verrattuna pandemiaa edeltäneeseen aikaan.
– Verkko-opetus vie perinteistä lähiopetusta enemmän työaikaa, koska opiskelijoiden ohjaaminen, kysymyksiin vastaaminen ja jatkuvan tuen toteuttaminen moninaisilla alustoilla teettää lisätyötä, Peltola huomauttaa.
Vastaajat kokivat työhyvinvointinsa pysyneen korona-aikana valtaosin ennallaan, mutta kokemukset etätyöstä ovat vastaajien keskuudessa hyvin erilaisia. Osalle etätyöskentely sopii hyvin, mutta toisille se on vaikeaa ja he odottavat paluuta työpaikalla työskentelyyn kiivaasti. Avovastausten perusteella etenkin perheelliset tai pienissä asunnoissa asuvat vastaajat kertovat tilan tai työrauhan puutteesta.
Etätyön suurimmaksi haitaksi tieteentekijät kokivat työhön liittyvien sosiaalisten kontaktien vähenemisen. Ongelmia oli myös työergonomiassa, vapaa-ajan ja työn sekoittumisessa sekä työtahdin kiihtymisessä esimerkiksi kokousten lukumäärän tai peräkkäisten kokousten muodossa.
Etätyöstä ja erilaisista rajoituksista on ollut myös harmia tutkimustoiminnalle, erityisesti uransa alkuvaiheessa olevilla nuoremmilla tutkijoilla. Esimerkiksi aineistonhankintaa tai tutkijavierailuja on jouduttu lykkäämään.
Tieteentekijöiden toukokuussa 2021 toteutetussa kyselyssä selvitettiin liiton jäsenten koronapandemian aikaista työskentelyä syksystä 2020 lähtien. Vastaajia oli 1124, heistä työskentelee yliopistolla (68 %), on apurahalla (11 %) ja julkisella sektorilla (8 %). Vastaajista 66 % oli naisia ja 31 % miehiä. Kysely on jatkumoa liiton toukokuussa 2020 tekemälle kyselylle.
