Maanantaina julkaistu, OKM:n tilaama selvitys yliopistojen hallinnollisesta autonomiasta toteaa, että tarvetta yliopistolain muutokseen ei ole. Laaja 122-sivuinen raportti lähestyy asiaa aiempia selvityksiä kattavammin ja päästää ääneen myös yliopistoyhteisön.
Miksi Tieteentekijät alun perin alkoi vaatia uutta selvitystä yliopistojen hallinnollisesta autonomiasta, vaikka useampi selvitys asiasta oli jo tehty? Mitä varten meille oli tärkeää saada siitä kirjaus hallitusohjelmaan?
Kaikki kunnia edellisille selvityksille, mutta koimme, että monitahoinen, haastava kokonaisuus ansaitsee tutkimusperustaisen selvityksen, jossa otetaan huomioon laajasti eri näkökulmia ja mikä tärkeintä, kuunnellaan yliopistoyhteisöä. Yksi keskeinen kysymyksemme on ollut ”onko yliopistoyhteisöllä riittävät mahdollisuudet osallistua yliopiston päätöksentekoon ja toteutuuko kolmikantainen demokratia yliopistoissa ja mikä yliopistolain merkitys on näille”. Nyt lainmuutoksesta on kulunut sen verran aikaa, että sen vaikutuksia oli mielekästä selvittää ja arvioida uudelleen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön viime kesäkuussa asettamaan selvittäjäryhmään kutsuttiin myös Tieteentekijät. Liittomme pitkäaikainen aktiivi ja toisen kauden puheenjohtaja, professori Maija S. Peltola työskenteli tiiviisti OTT, VT Pekka Hallbergin johtamassa nelihenkisessä ryhmässä. Allekirjoittanut oli liittomme nimeämä edustaja selvityksen tueksi asetetussa seurantaryhmässä, jolle selvittäjäryhmä raportoi työn etenemisestä ja jonka kanssa se kävi keskustelua havainnoistaan työn edetessä.
Tämän perusteella voin todeta, että selvittäjäryhmä paneutui asiaansa kunnianhimoisesti, ja raportti tuo vastauksia alkuperäistä toimeksiantoa useampaan kysymykseen. Selvityksessä autonomiaa tarkastellaan niin perustuslain, kansainvälisen vertailun kuin rahoitusohjauksen kautta. Yliopistoautonomia-käsitteestä kerättiin myös näkemyksiä laajasti yhteisön kuulemisissa.
Selvittäjäryhmä korostaa työnsä lähtökohdissa paitsi yliopistojen itsehallinnon perustuslainturvaa myös yhteisöllisyyttä. Suosituksissa se nostaa monisanaisesti yhteisöllisyyden, kolmikantaisen yliopistodemokratian, sekä päätöksentekoon ja valmisteluun osallisuuden merkitystä.
Moni ehkä odotti, että viimeinkin tämän selvityksen myötä saamme todisteet siitä, että yliopistolain muuttaminen on avain ongelmien ratkaisuun. Yliopistolain avaaminen ei selvityksen mukaan kuitenkaan laajentaisi vaan pikemminkin kaventaisi yliopistojen autonomiaa. Katseet ja toimet olisi yliopistolain sijaan syytä suunnata yliopistojen johtosääntöihin, joiden avulla muun muassa yhteisön jäsenten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia voidaan kehittää.
Tieteentekijät muodostavat kantansa raportin sisältöön normaalissa demokraattisessa prosessissa. Liiton hallitus käsittelee selvitystä kokouksessaan 19.3. ja olemme sopineet, että 15 yhdistystämme valmistelee hallitukselle kantojaan tätä keskustelua varten. Tämän lisäksi järjestämme raportista keskustelun liiton aktiiveille ja luottamusmiehille 8.3.
Raportit unohtuvat helposti, jos niiden antia ei ryhdytä heti hyödyntämään. Oleellista onkin pohtia tulevia askeleita, mitä raportin johtopäätöksistä seuraa. Tieteentekijät tulevat palaamaan selvitysraportin antiin muun muassa yliopistojen johdon tapaamisissaan sekä keskusteluissaan ministeriön kanssa.
Tero Karjalainen
Tieteentekijöiden varapuheenjohtaja
Tero Karjalainen toimii Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen johtajana, sekä yliopistokollegion puheenjohtajana. Vapaa-aikanaan hänet voi tavata lumikengät tai sukset jalassa tai urheilukatsomosta (eli kotisohvalta näin korona-aikaan).