Vuoden tieteentekijä -palkinnon saa tänä vuonna Emilia Palonen. Arvostettuna demokratian, populismin ja poliittisen polarisaation tutkijana tunnettu Palonen palkitaan pitkäjänteisestä työstään tiedeyhteisön hyväksi.
Emilia Palonen työskentelee valtio-opin apulaisprofessorina ja datafikaation ohjelmajohtajana Helsingin yliopistossa.
– Emilia Palosen ansiot eivät rajoitu omiin tieteellisiin meriitteihin, vaan hän on kantanut tutkimustyönsä rinnalla laajasti vastuuta tieteellisissä seuroissa, järjestöissä ja luottamustehtävissä. Tällainen korvaamattoman tärkeä työ jää usein piiloon, vaikka ilman sitä tiedeyhteisö ei toimisi, Tieteentekijöiden puheenjohtaja Antti Pajala sanoo.
Palosen panos on ollut erityisen merkittävä avoimen tieteen ja avoimen julkaisemisen kehittämisessä. Tieteellisten seurain valtuuskunnassa sekä avoimen tieteen kansallisessa koordinaatiossa hän on ollut rakentamassa käytäntöjä, jotka parantavat tutkimuksen läpinäkyvyyttä, saavutettavuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Hän on ollut mukana myös kehittämässä tutkimustiedon infrastruktuureja ja tiedon saatavuutta tukevaa yhteistyötä, joka hyödyttää koko tiedeyhteisöä.
Vapaata tiedettä ei olisi ilman alan yhteisöjä
Tieteellisillä seuroilla ja tutkijoiden vertaisverkostoilla on Palosen mukaan keskeinen rooli suomalaisen tieteen toimintaedellytysten turvaamisessa, vaikka niiden resurssit ovat niukat. Seurojen julkaisemat vertaisarvioidut lehdet sekä kirjat ja seurojen järjestämät tapahtumat muodostavat monilla aloilla tieteen infrastruktuurin perustan. Toiminta tukee suomen säilymistä tieteen kielenä.
Palonen nostaa esiin myös avoimen julkaisemisen rahoituksen ongelmat.
– Kotimaisen avoimen tieteen kustannuksia maksavat pitkälti tutkijat itse seurojen jäsenmaksujen ja vapaaehtoistyön kautta. Yliopistot puolestaan saavat avoimesta julkaisemisesta ministeriön rahoitusmallin mukaisia hyötyjä, mutta tätä rahaa ei juuri palaudu tiedelehtiä ylläpitäville tieteellisille seuroille. Kyse on eräänlaisesta tulonsiirrosta työntekijöiltä työnantajille, Palonen sanoo.
Samalla hän kannustaa erityisesti uransa alkuvaiheessa olevia tutkijoita osallistumaan aktiivisesti tiedeyhteisön toimintaan ja tiedepoliittiseen keskusteluun.
– Tutkijoiden äänen pitää kuulua tiedepolitiikassa, ja on tärkeää osallistua itseä koskevien päätösten valmisteluun. Ei haittaa, vaikka olisi kokouksen nuorin, kokemattomin tai eri mieltä kuin muut. Erimielisyys ja debatti ovat tiedeyhteisön kehittymisen edellytys.
Palonen iloitsee palkinnosta, ja pitää sitä ennen kaikkea kollektiivisena saavutuksena.
– Koen, että tämä on tunnustus myös laajemmalle tieteelliselle vapaaehtoistyölle ja tieteellisille seuroille. Vapaata tiedettä ei olisi ilman alan yhteisöjä.
Emilia Palosen keskeisiä luottamus- ja järjestötehtäviä
· Helsinki Hub on Emotions Populism and Polarisation, HEPP:n johtaja
· Tieteellisten Seurain Valtuuskunta (TSV) hallituksen jäsen (2021–26), varajäsen (2014–20) ja varapuheenjohtaja (2023-25), Valtiotieteellisen yhdistyksen edustajana.
· TSV:n nimeämänä edustajana:
· CSC:n Tutkimushallinnon tietovirtojen ja tutkimustietovarannon ohjausryhmä jäsen (2025–2028), Tutkimuksen tietovarannot ohjausryhmä varajäsen (TSV) 2021–24)
· Heurekan tiedekeskussäätiön hallitus (2024–27);
· Avoimen tieteen kansallisen koordinaation ohjausryhmä (2021–26);
· TSV:n kotimaisten kausijulkaisujen avoimen tieteen rahoitusmalliin tähtäävän työryhmän puheenjohtaja (2023–25)
· Valtiotieteellisen yhdistyksen (VTY:n) hallituksen jäsen (2009–2022), puheenjohtaja (2020–2022);
· VTY:n edustajana:
· kattojärjestö International Political Science Association (IPSA) Executive Committee Member nominated by the Nordic Political Science Association (2022-25)
· Tiedekustantajien liiton hallituksen jäsen (2016-18) ja puheenjohtaja chair (2018)
· Kotilava-hankkeen (Kotimaiset tieteelliset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan) ohjausryhmä (2016–18) jäsen ja puheenjohtaja (2018)
· Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtokunta (2022–26) kansallisen ohjausryhmän jäsen (2027-31).
· Eduskunnan tutkijoiden ja kansanedustajien TUTKAS ry:n rahastonhoitaja (2019–23), Tutkaksen kannatusyhdistyksen hallituksen jäsen (2024–27).
· Valtiotieteellisen tiedekunnan tutkimuskomitea (2022–28); yhteiskuntatieteellisen vuorovaikutuksen komitea (2016–21).
· Kulttuuripolitiikan tutkimuksen seuran perustaja puheenjohtaja v. 2013
· Politiikka-lehden 1. päätoimittaja 2012–14.