Visio 2040: Tieteentekijöiden tulevaisuuden näkymiä on vahvistettava

Tieteentekijöiden vision keskiössä ovat henkilöstö sekä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus.

Kun opetus- ja kulttuuriministeriön johtama korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040 valmistelu käynnistyi viime keväänä, aloitti Tieteentekijät oman sisäisen visiotyön sen rinnalla. Yhteisölliseen projektiin on osallistunut eri tehtävissä toimivaa korkeakoulujen henkilöstöä vuoden aikana liiton 16 jäsenyhdistysten kautta. Sen tuloksena on syntynyt tieteentekijöiden oma visio, sen tavoitteet ja toimenpiteet.

-Koska edustamme laajasti korkeakoulujen henkilöstöä, meille oli tärkeää pohtia myös keskenämme, mitä korkeakoulutukselta ja tutkimukselta halutaan vuonna 2040, kertoo Tieteentekijöiden puheenjohtaja Antti Pajala.

Tieteentekijöiden vision ytimessä ovat henkilöstö sekä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuus ja laatu. Ilman tieteentekijöitä ei synny tutkimusta, opetusta, osaamista, tiedettä – saati niiden kautta vaikuttavuutta ja menestystä yhteiskunnassa.

Tieteentekijöiden tavoitteet ja toimenpiteet ovat samaan aikaan kunnianhimoisia ja realistisia. Niissä konkretisoidaan, mihin asioihin panostamalla voidaan parhaiten taata sellaiset tieteen tekemisen edellytykset, joiden avulla Suomi voi nousta korkeakoulutuksen ja tieteen kärkimaaksi, joka houkuttelee osaajia ja vahvistaa tieteen vaikuttavuutta koko yhteiskunnassa.

– Olennaista on luoda tieteentekijöille kestäviä, vetovoimaisia työuria rikkinäisten ja epämääräisten polkujen tilalle. Se on suoraan yhteydessä koulutuksen ja tutkimuksen laatuun ja vaikuttavuuteen. Jotta tutkimus- ja korkeakoulusektori pärjää kilpailussa parhaista osaajista, tarjolla on oltava houkuttelevia, selkeitä uria, Pajala painottaa.

– Ihmiset tuottavat laadun, ja koulutuksessa jos missä laatu on olennaista, sillä sen vaikutus ulottuu pitkälle ja laajalle. Korkeakoulut eivät saa olla jatkuvan niukkuuden ja kitkerän kilpailun paikkoja. Opettajilla pitää olla aikaa opettaa ja kohdata opiskelijoita, tutkijoilla tilaa ajatella, opiskelijoilla oppia ilman jatkuvaa painetta, Pajala luettelee.

Tieteentekijöiden kymmenen pointtia

Tieteentekijöiden keinot Suomen nostamiseksi tieteen ja korkeakoulutuksen kansainväliseen kärkeen ovat nämä:

  1. Akateemisen vapauden turvaaminen – se on tutkimuksen korkean laadun ja kriittisen ajattelun perusta.
  2. Vakaa ja riittävä perusrahoitus, joka mahdollistaa pitkäjänteisen tutkimuksen ja laadukkaan opetuksen.
  3. Riittävä perusrahoitus takaa myös ulkoisen tutkimusrahoituksen täysimääräisen hyödyntämisen, sillä siitä kustannetaan infra ja ulkoisen rahoituksen synnyttämät kulut.
  4. Vakaat työsuhteet, jotta tutkijanuraa voi suunnitella ja sen varaan rakentaa elämää.
  5. Kilpailukykyinen palkkaus, jotta Suomi pystyy kilpailemaan osaajista kansainvälisesti.
  6. Tutkimuksen ja koulutuksen arvostus, joka näkyy päätöksenteossa, resursseissa ja asenteissa.
  7. Rohkeat panostukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan
  8. Tieteen laaja-alaisuuden turvaaminen T&K rahoituksessa
  9. Kansainvälisten osaajien arvon ymmärtäminen
  10. Kansainväliseen liikkuvuuteen kannustaminen ja liikkuvuuden sujuvoittaminen

Sisäisen visiotyön lisäksi Tieteentekijät on osallistunut aktiivisena sidosryhmänä opetus- ja kulttuuriministeriön johtamaan visiotyöhön. Sen odotetaan valmistuvan kesään 2026 mennessä.

Tutustu Tieteentekijöiden korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visioon 2040 (pdf)