Vastuullinen tutkijanarviointi
Tutkijoita ja heidän työtään arvioidaan jatkuvasti erilaisissa tilanteissa ja uran vaiheissa, kuten väitöskirjan tarkastusprosessissa, rahoitushauissa, työpaikkojen rekrytoinneissa, uralla etenemisen vaiheissa, sekä laajemmin yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden tutkimuksen arvioinneissa.
Suomalainen tutkimusyhteisö on ottanut aktiivisesti osaa arvioinnin kehittämiseen. Vuodesta 2012 lähtien vastuullista arviointia on pyritty kehittämään muun muassa TENK:in (Tutkimuseettinen neuvottelukunta) Hyvä tieteellinen käytäntö-ohjeen ja Tutkijan ansioluettelomallin kautta, sekä Julkaisufoorumi-luokituksen käyttöohjeen kautta. Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) asetti 2018 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia vastuullisen tutkijanarvioinnin ohjeet suomalaiselle tiedeyhteisölle. Myös Tieteentekijöiden edustaja on ollut tässä valmistelussa mukana.
TSV:n asettaman työryhmän kokoama kansallinen Tutkijanarvioinnin hyvät käytännöt -suositus julkaistiin 2020. Ohjeen mukaan tutkijanarvioinnin yleisiä periaatteita ovat läpinäkyvyys, integriteetti, tasapuolisuus, pätevyys ja monimuotoisuus. Niitä sovelletaan suosituksessa määriteltyihin hyviin käytäntöihin, jotka koskevat tunnistettuja arviointiprosessin osa-alueita:
- Arviointiprosessin rakentaminen
- Tutkimuksen arviointi
- Tutkijan tehtävien monimuotoisuus
- Tutkija arvioinnin osallisena
Muun muassa Suomen Akatemia ja Suomen yliopistot UNIFI ovat sitoutuneet suositukseen. Organisaatioiden toiminta vastuullisen arvioinnin edistämiseksi huomioidaan myös osana Avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaa.
Vastuullisen tutkijanarvioinnin kehittämisessä Tieteentekijöille on ollut tärkeää, että tutkijoiden työtä ja sen vaikuttavuutta arvioidaan työn moninaisuus huomioiden. Tutkimustyön ja sen vaikuttavuuden muodot voivat vaihdella esimerkiksi tieteenalojen tai tutkimusmenetelmien välillä, mutta myös tutkijan oman taustan, persoonan ja tavoitteiden mukaan. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus voi täten ilmetä monin eri tavoin, esimerkiksi yritysyhteistyönä ja tutkimustulosten kaupallistamisena; tieteen popularisointina; aktiivisena osallistumisena julkiseen keskusteluun; erilaisina asiantuntijatehtävinä, ja niin edelleen.
Lisäksi arvioinnissa on tärkeää huomioida tutkijan osallistuminen tiede- ja muiden yhteisöjen toimintaan ja kehittämiseen, mikä on aiemmin saattanut jäädä ilman huomiota ja arvostusta. Opetus- ja ohjaustehtävät sekä niistä kertynyt kokemus ovat nekin oleellinen osa tutkijan työtä, mutta samalla tulee huomioida muun muassa tutkijan uravaihe, positio sekä tutkijoiden erilaiset mahdollisuudet osallistua opetus- ja ohjaustehtäviin.
Vastuullista tutkijanarviointia kehitetään myös kansainvälisesti. Eurooppalainen sopimus tutkimuksen arvioinnin uudistamisesta (The Agreement on Reforming Research Assessment, englanniksi) julkaistiin heinäkuussa 2022. Sen keskiössä ovat tutkimustyön ja sen arvioinnin moninaisuutta, avoimuutta ja syrjimättömyyttä edistävät toimet, jotka vahvistavat tieteen ja tutkimuksen laatua sekä vaikuttavuutta.
Vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallisen suosituksen mahdollisia päivitystarpeita arvioidaan edelleen TSV:n asettamassa ohjausryhmässä, jossa myös Tieteentekijöiden edustaja on mukana.
Tutustu lisää:
Tutkijanarvioinnin hyvät käytännöt – kansallinen suositus (2020)
Vastuullinen tutkijanarviointi (TSV, Vastuullinen tiede)
Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV)
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK)
Julkaisufoorumi: Vastuullinen arviointi tunnistaa tutkijantyön monimuotoisuuden (13.3.2023)