Suomen tulevaisuus rakentuu tieteelle, koulutukselle sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle. Niiden kautta syntyy kasvua, osaamista ja elinvoimaa. Siksi hallituksen huhtikuun kehysriihessä on varmistettava, että korkeakoulujen ja tutkimuksen rahoitukseen ei kohdistu leikkauksia.
Hallitus lisää korkeakoulutuksen aloituspaikkoja, mutta samalla korkeakoulutukseen käytettävä rahoitus opiskelijaa kohden vähenee. Nyt esitetty opintosetelikokeilu lisää korkeakouluopintoihin hakeutuvien määrää entisestään nopealla aikataululla. On tärkeää, että erityisesti nuoret pääsevät sujuvasti korkeakoulutukseen. Ilman riittävää rahoitusta ja realistista aikataulua tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että korkeakoulujen henkilöstön työmäärä kasvaa ja resurssit niukkenevat entisestään. Tämä heikentää väistämättä koulutuksen laatua sekä koko korkeakouluyhteisön – henkilöstön ja opiskelijoiden – hyvinvointia. Se ei ole kenenkään etu.
Säästämisellä ei nosteta Suomen osaamistasoa eikä vahvisteta kasvupohjaa, jolle tulevaisuuden talous ja yhteiskunnan sivistys rakentuvat. Tutkimus, koulutus ja ihmisten osaaminen ovat investointeja, joiden arvo ei heilahtele pörssikurssien ja turbulentin maailmanpolitiikan mukana. Ne luovat vakaan pohjan yhteiskunnan taloudelliselle kasvulle, kriisinkestävyydelle ja demokratialle.
Tieteentekijöiden pääviestit kehysriiheen
-
Korkeakoulujen rahoituksen tasoa ei saa heikentää
Korkeakoulut ja tutkimus tarvitsevat vakaata perusrahoitusta, jotta työ on pitkäjänteistä ja vaikuttavaa. Enempää ei ole mahdollista säästää ilman pysyviä vahinkoja koulutuksen laadulle ja tieteelle. Panostukset korkeakoulujen perusrahoitukseen takaavat myös sen, että opetus- ja tutkimustoiminnan välinen yhteys säilytetään.
-
Osaamistason nostaminen edellyttää pitkäjänteistä rahoitusta
Suomi tarvitsee lisää kansainvälistä kilpailukykyä, osaajia ja innovaatioita. Ne syntyvät laadukkaasta tutkimuksesta ja koulutuksesta, jolle turvataan pitkäjänteinen rahoitus. Poukkoileva ja riittämätön rahoitus uhkaavat koulutuksen laatua, henkilöstön työnteon edellytyksiä sekä alan vetovoimaa. Tarvitaan ylivaalikautinen suunnitelma koulutuksen ja tutkimuksen laadun varmistamisesta. Korkeakoulujen toiminta ei voi nojata lyhyisiin, määräaikaisiin rahoituspäätöksiin, vaan perusrahoituksen tulee olla vakaata ja ennakoitavaa.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostusten on vahvistettava TKI-toiminnan edellytyksiä kaikilla tieteenaloilla. Strategiset painotukset eivät saa kaventaa muiden alojen toimintaedellytyksiä, vaan niiden tulee olla lisäpanostuksia, jotka turvaavat koko TKI-ketjun elinvoiman perustutkimuksesta innovaatioihin. Kohdentamalla T&K-rahoitusta suoraan myös korkeakouluille vahvistetaan toimien vaikuttavuutta ja osaamisen siirtymistä koko yhteiskunnan hyödyksi.
Samalla T&K-panostuksilla voidaan parantaa tieteentekijöiden työoloja ja uranäkymiä. Kun tutkimustyön edellytykset ja tutkijanuran vetovoima turvataan Suomessa, taataan myös se, että tieteentekijät voivat parhaalla tavalla vahvistaa maamme tulevaisuuden näkymiä ja kasvun edellytyksiä.
-
Tuetaan kansainvälisten osaajien kiinnittymistä Suomeen
Korkeakoulutus, tiede ja tutkimus ovat keskeisiä Suomen kansainväliselle vetovoimalle ja kansainvälisten osaajien houkuttelulle. Jotta korkeasti koulutetut osaajat myös asettuvat Suomeen, on kotoutumis- ja kielipalveluihin panostettava. Palvelujen on oltava joustavia ja saavutettavia erilaisissa elämäntilanteissa.
Orpon hallituskauden viimeisen vuoden käynnistyessä on selvää, että Suomen maahanmuuttopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen. Osaamis- ja työperusteisen maahanmuuton edellytyksiä on vahvistettava. Nykyiset tiukennetut toimeentuloedellytykset ovat kohtuuttomia ja vaarantavat talouskasvun kannalta tärkeiden kansainvälisten osaajien pysymisen Suomessa.
Tieteentekijät korostaa, että kehysriihen linjaukset vaikuttavat suoraan Suomen kykyyn kehittää osaamisperustaansa ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Tutkimukseen, koulutukseen ja tieteentekijöihin kohdistuvat päätökset ovat investointeja, joiden vaikutukset näkyvät pitkälle tulevaisuuteen.