”Olen pyrkinyt tuomaan korkeakouluille työrauhaa turbulenttien vuosien jälkeen”, sanoo julkisuudessa säästeliäästi esiintynyt tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen. Arviointi yliopistojen autonomiasta on Kososen mukaan vihdoin käynnistymässä.
”Olen pyrkinyt tuomaan korkeakouluille työrauhaa turbulenttien vuosien jälkeen”,1) Olette pitänyt varsin matalaa profiilia. Mitä pidätte ministeriaikanne tärkeimpänä korkeakoulupoliittisena kysymyksenä ja mitä olette tehnyt sen eteen?
— Olen pyrkinyt omalla työlläni tuomaan korkeakouluille työrauhaa monella tapaa turbulenttien vuosien jälkeen. Tämä oli myös keskustan tavoite vaaleissa korkeakoulupolitiikan osalta. Johdin hallitusneuvotteluissa ryhmää, joka neuvotteli ja kirjoitti hallitusohjelman koulutusta ja sivistystä koskevat tavoitteet. On ollut hienoa olla pistämässä niitä täytäntöön. Konkreettisista saavutuksista olen tyytyväinen muun muassa siihen, että saimme korkeakoulujen rahoituksen suunnan kääntymään ja indeksit palautettua heti vaalikauden alussa.
2) Osaisitteko kertoa ilman lunttaamista, miten tutkimusrahoituksen kokonaiskustannusmalli toimii?
— Periaatteessahan mallin idea on yksinkertainen eli se, että yliopistot ja tutkimuslaitokset saavat korvauksen kaikista kustannuksista, joita tutkimushanke toteuttajalle aiheuttaa.
— Sitä en sen sijaan osaa lunttaamatta kertoa, miten kokonaiskustannusmalli toimii yliopistojen sisällä. Eri yliopistot ovat luoneet sisäisesti erilaisia veloitusja hyvitysmalleja, jotka saattavat saada mallin näyttämään yliopiston sisällä joko monimutkaiselta tai jopa epäreilulta.
— Ministeriössä olemme miettimässä parhaillaan, miten kartoittaisimme kootusti näitä yliopistojen ja tutkimuslaitosten sisäisiä menettelytapoja, jotta kokonaiskustannusmallin toimivuutta voitaisiin objektiivisesti arvioida. Tällaista kartoitusta ei mallin olemassaolon aikana ole toistaiseksi toteutettu.
3) Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson vetosi A-studion haastattelussa korkeakouluihin, että ne osallistuisivat talkoisiin koronatilanteen vuoksi ja lisäisivät aloituspaikkoja. Mitä mieltä te olette tästä ajatuksesta — pitäisikö korkeakoulujen ottaa lisää opiskelijoita ilman lisärahoitusta?
— Korkeakoulujen aloituspaikkojen merkittävä lisääminen on keskeinen hallitusohjelman tavoite ja olen edistänyt sitä pitkäjänteisesti tähänkin asti.
— Lisäksi teen töitä sen eteen, että saisimme vielä myös ihan aloituspaikkoihin korvamerkittyä lisärahoitusta. Ajattelen, että panostukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat myös kannattavia investointeja tässä akuutissa koronatilanteessa. Nyt, kun työmarkkinat eivät vedä, on vielä tavallistakin parempi aika opiskella.
4) Hallitusohjelmassa todetaan: ”Toteutetaan arviointi eri hallintomuotoisten yliopistojen hallinnollisen autonomian tilasta ja sen suhteesta perustuslain vaatimuksiin. Arvioinnissa otetaan huomioon kolmikantainen yliopistodemokratia”. Milloin tämä arviointi käynnistyy ja onko sen toteutustavasta tehty päätöksiä?
— Olen valmistelemassa arvioinnin käynnistämistä vielä ennen kesää. Tähän näyttää liittyvän kovasti erilaisia odotuksia ja toiveita. Siksi jo tämän selvityksen valmistelussa pitää olla huolellinen.
5) Ehdittekö seurata tiedepolitiikan lisäksi myös tiedeuutisia? Onko teillä tieteenalaa tai -aloja, joista olette erityisen kiinnostunut?
— Olen tieteessä varsin moniruokainen. Töihini liittyen olen seurannut erityisesti ilmasto-, energia- ja ympäristötieteitä sekä nyt viime aikoina koronaan liittyviä kansainvälisiä tiedejulkaisuja. Ihmisen käyttäytyminen ja psykologia kiinnostavat kovasti sekä kansantaloustiede, johon aion uppoutua ensi syksynä.
Teksti Tuomo Tamminen
Kuva: Valtioneuvoston kuvapankki
Juttu on ilmestynyt Acatiimin numerossa 3/2020
Lue koko lehti Acatiimin verkkoversio