Lukukausimaksujen täyskatteellistaminen vähentäisi kansainvälisten osaajien määrää Suomessa

Kannanotto

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on esittänyt hallitusneuvottelijoille toimittamissa materiaaleissaan kansaivälisten opiskelijoiden lukukausimaksujen täyskatteellistamista, mikä merkitsisi käytännössä maksujen merkittävää nostoa opiskelijoille. Muutos vähentäisi OKM:n arvion mukaan EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrää 43 %:lla.

Olemme erittäin pettyneitä OKM:n esitykseen ja pidämme sitä katastrofaalisena Suomen pitkäjänteiselle työlle korkeakoulutuksen kansainvälistymiseksi. OKM:n esitys on suoraan ristiriidassa muun muassa korkeakoulutuksen kestävän kasvun ohjelman linjausten sekä koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartan kanssa.

OKM nostaa perusteluissaan esille sen, että täyskatteellistaminen voitaisiin toteuttaa poistamalla lukukausimaksuvelvolliset rahoitusmallista, mikä ”mahdollistaisi 83,072 miljoonan euron vapauttamisen kotimaisten opiskelijoiden kouluttamiseen”. Perusteluissa käytännössä asetetaan suomalaisten opiskelijoiden aloituspaikkojen rahoitus ja toisaalta korkeakoulutuksen kansainvälistymisen edellytykset toisiaan vastaan. Tämä on lyhytnäköistä politiikkaa niin koulutustason nostamisen kuin julkisen talouden vahvistamisenkin kannalta. Kestävä tapa nostaa koulutustasoa on rahoittaa aloituspaikkalisäykset täysimääräisesti korkeakoulutuksen perusrahoitusta lisäämällä, ei heikentämällä Suomen kansainvälistymistavoitteita, mihin lukukausimaksujen täyskatteellistaminen väistämättä johtaisi.

Ulkomailta tulevien opiskelijoiden määrän vähentäminen 43%:lla on suoraan ristiriidassa niin OKM:n omien tavoitteiden kuin koko suomalaisen yhteiskunnan tarvitseman väestöpolitiikan kanssa. Opiskelijat ovat osaajia, joista maat kilpailevat jo tällä hetkellä, ja joita Suomi tarvitsee niin osaajapulan kuin kestävyysvajeenkin korjaamiseksi sekä julkisen talouden vahvistamiseksi.Ulkomaisten opiskelijoiden Suomeen työllistymistä on tuettava esimerkiksi lisäämällä mahdollisuuksia kotimaisten kielten oppimiseen jo koulutuksen aikana.

On kummallista, että OKM korostaa perusteluissaan rahoituksen siirtämisen pois ulkomaalaisilta opiskelijoilta johtavan työvoiman kasvuun, vaikka samalla korostaa korkeakoulutuksen kestävän kasvun ohjelmassaan, että ilman nettomaahanmuuttoa Suomen väestö supistuu 150 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Tavoite työllisyysasteen nostamisesta 75 %:iin onkin ollut juuri keskeinen syy sille, että uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on pyritty kolminkertaistamaan 15 000 opiskelijaan vuoteen 2030 mennessä. Täysikäännös ulkomaalaisten opiskelijoiden lisäämisestä heidän määrän vähentämiseen johtavaan politiikkaan on niin korkeakoulujen kuin Suomen pitkän aikavälin etujen vastaista.

Korkeakoulutus on perusluonteeltaan kansainvälistä, ja koulutuksen julkinen rahoitus ohjaa tällä hetkellä tutkintoja kansainvälistymään. Kansainvälisten tutkintojen poistaminen korkeakoulujen rahoitusmallista johtaisi siihen, että korkeakouluilta katoaisi insentiivi panostaa kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointiin, kouluttamiseen ja integrointiin. Suunnan pitäisi olla päinvastainen: kansainvälisten osaajien koulutukseen ja integroimiseen pitäisi varata sen verran resursseja, että Suomi voisi varmistaa heidän mahdollisuutensa päästä täysivaltaiseksi osaksi suomalaisia työmarkkinoita ja yhteiskuntaa. On laajasti tunnistettu, että tästä kehityksestä on Suomen tulevaisuus myös kiinni.

Allekirjoittaneet: 

SYL

SAMOK

STTK

STTK-opiskelijat

YKA

Ammattiliitto Pro

Akavan erityisalat

Tradenomiopiskelijat

Akavan opiskelijat

Tieteentekijät

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu