Tieteentekijöiden säännöt

Syysliittokokouksen hyväksymä 9.11.2024. 

1. Nimi ja kotipaikka

1 §   Yhdistyksen nimi on Tieteentekijöiden liitto ry. Yhdistys voi käyttää myös nimeä Tieteentekijät. Yhdistyksen nimi on ruotsiksi Forskarförbundet. Näissä säännöissä yhdistystä nimitetään liitoksi ja siihen liittyneitä rekisteröityjä yhdistyksiä jäsenyhdistyksiksi. Liiton kotipaikka on Helsinki ja toiminta‐
alue koko maa. Liiton kielet ovat suomi ja ruotsi. Liiton asiakirjakieli on suomi. 

2. Liiton tarkoitus ja toiminta

2 §  Liiton tarkoituksena on valvoa ja edistää Suomen tieteentekijöiden ja erityisesti jäsenyhdistystensä jäsenten (jäsenkunta) etua. Liitto valvoo jäsenkuntansa oikeudellisia, sosiaalisia, palkkauksellisia ja toimeentuloon liittyviä etuja, vahvistaa tieteentekijän identiteettiä, tukee jäsenkunnan pyrkimyksiä edetä urallaan ja ammatillista kehittymistä, vaikuttaa heidän asiantuntemuksensa hyödyntämiseen yhteiskunnan eri aloilla sekä toimii jäsenkuntansa yhteisönä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto 

1. valvoo jäsenyhdistystensä jäsenten työehtoja ja työskentelyolosuhteita ja osallistuu näitä asioita koskevaan neuvottelutoimintaan
2. tukee jäsenyhdistystensä toimintaa
3. antaa lausuntoja ja tekee esityksiä ja aloitteita
4. harjoittaa viestintää ja julkaisutoimintaa sekä järjestää kokous‐, koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia
5. voi myydä liiton tarkoitusta edistäviä julkaisujaan tai koulutustoimintaansa jäsenkunnan ulkopuolisille toimijoille
6. vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja pitää yllä yhteyksiä eri sidosryhmiin
7. seuraa jäsenkuntansa työmarkkinatilannetta, ansiotasoa, työhyvinvointia ja muita jäsenkunnalle keskeisiä kysymyksiä sekä puuttuu ilmeneviin epäkohtiin
8. edistää jäsenkuntansa työllistymistä ja menestymistä työuralla
9. edustaa omalla toimialallaan jäsenkuntaa suhteissa muihin alan järjestöihin
10. ryhtyy muihinkin samanlaatuisiin jäsenkunnan etujen valvomista ja yhteistä pyrkimystä edistäviin toimenpiteisiin
11. ylläpitää jäsenyhdistystensä puolesta jäsenrekisteriä

Liitto voi vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 

Liitolla voi olla palkkausasioiden ja jäsenkunnan etujen ajamista varten työtaistelu‐ ja oikeusturvarahasto ja muita tarvittavia rahastoja. Liittokokous vahvistaa rahastojen säännöt. 

Liitto toimii pääasiassa sähköisesti ja kaikki kirjalliset kokouskutsut ja muu viestintämateriaali voidaan lähettää sähköisesti esimerkiksi sähköpostitse, ellei säännöissä ole erikseen muuta mainittu. 

3. Jäsenyys

3 § Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi päästä sääntöjen 2 §:n 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden muodostama rekisteröity yhdistys (jäsenyhdistys). Liitolla voi olla myös kannatusjäseniä ja kunniajäseniä. Kannatusjäsenet voivat olla yhteisöjä, säätiöitä tai luonnollisia henkilöitä. Kunniajäsenet voivat olla luonnollisia henkilöitä. 

Kunniajäseneksi voi liittokokous hallituksen esityksestä kutsua luonnollisen henkilön, joka on erityisen huomattavasti edistänyt tai tukenut liiton tarkoitusperien toteuttamista. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä kuka tahansa liiton toimintaa kannattava luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Kunnia‐ ja kannatusjäsenillä ei ole äänivaltaa liiton päätöksenteossa.  

4 § Hakemus liiton jäseneksi on tehtävä liiton hallitukselle ja hallitus päättää liiton varsinaiseksi jäseneksi tai kannatusjäseneksi ottamisesta. Varsinaiseksi jäseneksi hakevan on liitettävä hakemukseen yhdistyksen säännöt ja ilmoitus jäsenmäärästä. Päätöksestään hallituksen on annettava kirjallinen ilmoitus hakijalle. 

5 § Liiton jäsenyhdistysten ja kannatusjäsenten on maksettava liittokokouksen päättämä vuotuinen jäsenmaksu. Jäsenyhdistysten ja kannatusjäsenten jäsenmaksut voivat olla erisuuruisia. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. 

Jäsenyhdistykset 

Jäsenyhdistysten jäsenmaksu perustuu jäsenyhdistysten jäsenten määrään ja jäsenyhdistysten jäsenten palkoista perittävään prosenttiperusteiseen maksuun ja/tai jäsenyhdistysten jäsenistä perittävään yksikkömaksuun.

Jäsenyhdistysten jäsenistä perittävät maksut voivat olla liittokokouksen päätöksellä eri suuruisia seuraaville ryhmille:

a. työssä käyvät, b. apurahatutkijat, c. äitiys‐, isyys‐, vanhempainvapaalla ja hoitovapaalla olevat, d. sairauslomalla ja kuntoutusvapaalla olevat, e. vuorotteluvapaalla olevat, f. muusta vastaavasta syystä palkattomalla virkavapaalla tai toimivapaalla olevat, g. työttömät, h. ase‐ tai siviilipalvelusta suorittavat, i. eläkeläiset, j. opiskelijat, k. jäsenyhdistyksen uudet jäsenet enintään kolmen ensimmäisen kuukauden maksun osalta. 

Jäsenmaksun perinnästä voidaan sopia liiton ja jäsenyhdistysten välillä kolmella tavalla:  

• liitto perii jäsenmaksut keskitetysti jäsenyhdistysten henkilöjäseniltä (liittoperintä)
• työnantaja perii jäsenyhdistyksen jäsenmaksun perintäsopimuksen perusteella palkkakausittain ja tilittää sen liitolle liiton ohjeen mukaan (työnantajaperintä)
• jäsenyhdistys perii maksut jäseniltään ja maksaa liiton jäsenmaksun liitolle (jäsenjärjestöperintä). 

Vaikka henkilö olisi useamman jäsenyhdistyksen jäsen, hänestä peritään yksi liiton jäsenmaksu. Asianosainen henkilö voi olla liiton toimielimissä edustajana ja äänivallan laskennan perusteena vain siitä jäsenyhdistyksestä, joka maksaa hänestä jäsenmaksua liitolle. Jos jäsenmaksut peritään liittoperintänä tai työnantajaperintänä, jäsenyhdistysten on ilmoitettava liitolle jäsenmaksun suuruus, jonka jäsenyhdistys perii omilta jäseniltään. 

Kannatusjäsenet  

Kannatusjäsenten jäsenmaksut voivat olla eri suuruisia yhteisöille, säätiöille ja luonnollisille henkilöille. Yhteisöjen ja säätiöiden kannatusjäsenmaksut voivat olla eri suuruisia perustuen niiden taseeseen. 

Ylimääräinen maksu 

Liittokokous voi tarvittaessa määrätä jäseniltään perittäväksi ylimääräisen jäsenmaksun tai työtaistelu‐ ja oikeusturvarahastomaksun. Ylimääräinen jäsenmaksu sekä työtaistelu‐ ja oikeusturvarahastomaksu voidaan määrätä samojen perusteiden mukaisesti kuin varsinainen jäsenmaksu. Työtaistelu‐ ja oikeusturvarahastomaksua ei voi periä kannatusjäseniltä. 

6 § Kun jäsen on päättänyt erota liiton jäsenyydestä, jäsenen tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi taikka yhdistyslaissa määrätyllä muulla tavalla.  

Jäsenyhdistyksen, kannatusyhteisöjäsenen ja kannatussäätiöjäsenen eroaminen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua eroilmoituksen tekemisestä. Henkilöjäsenten (kannatushenkilöjäsenten ja kunniajäsenten) eroaminen tulee voimaan eroilmoitusta koskevan kalenterivuoden lopussa.  

Jos liiton varsinainen jäsen tai kannatusjäsen jättää täyttämättä velvollisuutensa liittoa kohtaan tai toimii liiton tarkoitusperien vastaisesti, voi hallitus erottaa asianomaisen jäsenen liiton jäsenyydestä. Jos liiton kunniajäsen toimii liiton tarkoitusperien vastaisesti, voi liittokokous erottaa asianomaisen jäsenen liiton jäsenyydestä. 

Asianomainen jäsen voi saattaa erottamispäätöksen liittokokouksen päätettäväksi jättämällä kirjallisen valituksen liiton hallitukselle 30 päivän kuluessa siitä, kun asianomainen jäsen on saanut tiedon erottamispäätöksestä. Jäsenen erottua tai tultua erotetuksi tämän velvollisuudet liittoa kohtaan raukeavat jäsenmaksuvelvollisuutta lukuun ottamatta. Jäsen menettää välittömästi eroilmoituksen tehtyään tai erotetuksi tultuaan äänivaltansa liitossa. Jäsen on kuitenkin velvollinen maksamaan liitolle jäsenmaksut siltä kalenterivuodelta, jonka kuluessa eroamisilmoitus tai erottamispäätös on tehty. 

Liiton jäsenmaksut ovat erääntyessään perimiskelpoisia. 

7 § Jäsenyhdistyksen velvollisuutena on 

1. maksaa säännöllisesti jäsenmaksunsa liitolle liittokokouksen päätöksen mukaisesti 
2. ilmoittaa viipymättä, mutta kuitenkin voimassa olevissa yhteistyön ja työnjaon ohjeissa määrättyyn määräaikaan mennessä, liitolle syyskokouksessaan vahvistamiensa jäsenmaksujen määrät 
3. ilmoittaa viipymättä liitolle yhdistyksen sääntöjä ja toimihenkilöitä koskevat muutokset 
4. lähettää liitolle yhdistyksen toimintakertomus ja tilinpäätös niiden valmistuttua 
5. ilmoittaa kunkin vuoden tammikuun kuluessa, ketkä se on valinnut toimintavuoden ajaksi edustajikseen sekä näiden varaedustajiksi liittokokouksiin. 
6. noudattaa mm. EU:n tietosuoja‐asetuksen määräyksiä toiminnassaan, erityisesti jäsenrekisteriä ja henkilötietoja käsitellessään. 

Mikäli jäsenyhdistys ei ilmoita jäsenmaksujaan määräaikaan mennessä, liitto käyttää jäsenmaksujen perintää edeltävän vuoden jäsenmaksusummia.

4. Hallintoelimet

8 § Liiton hallintoelimiä ovat liittokokous, hallitus ja työvaliokunta. Liitolla on palveluksessaan toiminnanjohtaja ja tarpeellinen määrä muita toimihenkilöitä. 

5. Liittokokoukset

9 § Varsinaisia liittokokouksia pidetään vuosittain kaksi: kevätliittokokous maalis‐toukokuussa ja syysliittokokous loka‐marraskuussa.  

Varsinaisen liittokokouksen ajasta ja paikasta on lähetettävä jäsenyhdistyksille kirjallinen ennakkoilmoitus viimeistään 40 päivää ennen kokousta. 

Kutsu varsinaiseen liittokokoukseen on lähetettävä jäsenyhdistyksille kirjallisesti viimeistään 10 päivää ennen viimeistä ennakkoilmoittautumispäivää. Lisäksi kokouksesta ilmoitetaan liiton verkkosivuilla viimeistään 10 päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava liittokokouksessa käsiteltävät asiat.

Jos jäsenyhdistys haluaa, että jokin asia otetaan käsiteltäväksi varsinaisessa liittokokouksessa, on sen tehtävä asiasta hallitukselle perusteltu kirjallinen esitys. Esitys on toimitettava hallitukselle viimeistään 30 päivää ennen liittokokousta. 

Liittokokous voi ottaa käsiteltäväkseen sellaisen hallituksen esityksen, jota kokouskutsussa ei ole mainittu, ottamalla huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset. 

Liittokokouksessa jäsenyhdistyksellä on yksi ääni kutakin 1.1. jäsenenä ollutta alkavaa 60 varsinaista jäsentä kohti. Varsinaisia jäseniä ovat jäsenmaksua maksavat jäsenet ja pätevin syin jäsenmaksusta vapautetut jäsenet.

Jäsenyhdistysten on ilmoitettava kunkin kalenterivuoden tammikuun aikana liitolle toimintavuoden liittokokousedustajansa. Jäsenyhdistysten tällä tavoin ilmoittamilla edustajilla on oikeus käyttää liittokokouksissa puhe‐ ja äänivaltaa. Jäsenyhdistystä voi liittokokouksessa edustaa yhtä monta edustajaa kuin jäsenyhdistyksellä on ääniä, kuitenkin enintään kymmenen edustajaa.

Liittokokoukseen osallistumisen edellytyksenä on ilmoittautuminen kokoukseen etukäteen yhdistykselle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä.

Tarpeen mukaan voidaan pitää ylimääräisiä liittokokouksia hallituksen kutsusta tai kokouksen itse niin päättäessä. 

Ylimääräinen liittokokous on kutsuttava koolle, jos vähintään ¼ jäsenyhdistyksistä pyytää kirjallisesti sitä hallitukselta ilmoittamansa asian käsittelyä varten. 

Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen on toimitettava jäsenyhdistyksille kirjallisesti viimeistään 5 päivää ennen kokousta. Lisäksi kokouksesta ilmoitetaan liiton verkkosivuilla viimeistään 5 päivää ennen kokousta. 

Liiton hallituksen jäsenillä, tilintarkastajilla ja liiton toimihenkilöillä on liittokokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. 

Liiton kokous voidaan järjestää hallituksen tai liittokokouksen päätöksellä ilman kokouspaikkaa siten, että jäsenet käyttävät päätösvaltaansa ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen
avulla kokouksen aikana.

Vaaleja ja äänestyksiä varten liittokokous voi vahvistaa erillisen työjärjestyksen.

Liittokokous hyväksyy liiton rahastojen säännöt.

10 §  Syysliittokokouksessa

1. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma.
2. Vahvistetaan seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruus ja kantotapa sekä talousarvio. 
3. Vahvistetaan liiton puheenjohtajan ja hallituksen sekä muiden toimielinten jäsenten palkkiot. 
4. Valitaan joka toinen vuosi liiton puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa, hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.
5. Valitaan kaksi tilintarkastajaa tai tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja seuraavaa toimintavuotta varten. Lisäksi valitaan kaksi varatilintarkastajaa tai varatilintarkastaja ja varatoiminnantarkastaja. Vaihtoehtoisesti tilejä tarkastamaan voidaan valita myös tilintarkastusyhteisö. 
6. Päätetään muista kokouskutsussa mainituista ja hallituksen esittämistä asioista.

Puheenjohtajaksi valittavan on saatava ehdoton enemmistö annetuista äänistä tullakseen valituksi. Ellei kukaan ehdokkaista saa vaadittua enemmistöä, toimitetaan toinen äänestys kahden eniten ääniä saaneen välillä. 

Puheenjohtajan toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Sama henkilö voidaan valita puheenjohtajaksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.  

Varapuheenjohtajia valittaessa jokainen äänioikeutettu liittokokousedustaja voi äänestää jokaisella äänellään enintään kahta ehdokasta. Varapuheenjohtajiksi tulevat valituiksi ne kaksi, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee arpa.

Hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valitaan liittokokouksessa vaalivaliokunnan esityksen pohjalta. Mikäli liittokokous ei vaalivaliokunnan esityksen pohjalta pysty valitsemaan hallituksen jäseniä ja varajäseniä, valitaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet henkilökohtaisella suhteellisella listavaalilla yhdistyslain 29 §:n 3 momentin 2‐kohdan mukaisesti. Vaaleja ja äänestyksiä varten liittokokous vahvistaa erillisen työjärjestyksen.

11 §  Kevätliittokokouksessa

1. esitetään hallituksen kertomus liiton toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta 
2. vahvistetaan tilinpäätös, käsitellään tarkastuslausunto ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille 
3. asetetaan niinä vuosina, joina tehdään 10 §:n 4. kohdassa mainitut henkilövalinnat, vaalivaliokunta valmistelemaan liittokokouksissa toimitettavia vaaleja
4. päätetään muista kokouskutsussa mainituista ja hallituksen esittämistä asioista. 

6. Hallitus

12 § Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja kahdeksan muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenen on oltava liiton jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Kullakin varsinaisella jäsenellä puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia lukuun ottamatta on henkilökohtainen varajäsen.  

Hallituksen kaikkien jäsenten ja varajäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista sekä vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. Jos puheenjohtaja ja molemmat varapuheenjohtajista ovat estyneitä tai esteellisiä, kokous valitsee itselleen
puheenjohtajan.

13 § Kutsu hallituksen kokoukseen tulee toimittaa vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Kiireellisissä asioissa kutsu tulee toimittaa vähintään yhtä päivää ennen kokousta. 

Hallitus voi kokoontua tarvittaessa myös sähköisesti tai sähköpostikokoukseen tai muuhun vastaavaan etäkokoukseen. 

14 § Hallituksen tehtävät  

Hallituksen tehtävänä on 

1. johtaa liiton toimintaa 
2. hoitaa liittoa koskevat asiat liittokokousten päätösten ja näiden sääntöjen mukaisesti 
3. ottaa ja erottaa liiton varsinaiset ja kannatusjäsenet 
4. ottaa liiton toimihenkilöt toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen ja päättää heidän erottamisestaan, valvoa heidän toimintaansa sekä vahvistaa heidän palkkauksensa 
5. asettaa avukseen tarvittavat toimikunnat ja työryhmät 
6. kutsua koolle liittokokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat 
7. panna täytäntöön liittokokousten päätökset 
8. hoitaa liiton varoja 
9. päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä 
10. kantaa ja vastata liiton puolesta 
11. päättää liiton edustuksista 
12. päättää liiton jäsenkuntaa koskevien neuvottelutulosten, kuten työehtosopimusten ja vastaavien sopimusten, hyväksymisestä tai hylkäämisestä 
13. päättää työtaistelun aloittamisesta, keskeyttämisestä ja lopettamisesta 
14. ryhtyä muihin toimenpiteisiin liiton tarkoituksen edistämiseksi. 

Toiminnanjohtaja hoitaa liiton asioita hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. 

Hallituksella on oikeus jakaa palkintoja ja apurahoja. 

7. Työvaliokunta

15 § Hallitus asettaa toimikaudekseen työvaliokunnan. Työvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Toiminnanjohtaja ja toimihenkilöt voivat toimia työvaliokunnan esittelijöinä työvaliokunnan päätösten mukaan.  

16 § Työvaliokunnan tehtävät 

Työvaliokunnan tehtävänä on 

1. valmistella hallituksen käsiteltäväksi tulevia asioita 
2. seurata strategian toteutumista 
3. valmistella henkilöstöpolitiikan linjaukset 
4. tukea ja ohjata toiminnanjohtajaa. 

8. Liiton nimen kirjoittaminen

17 § Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä taikka puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä toiminnanjohtajan tai talouspäällikön kanssa. Hallitus voi määrätä toiminnanjohtajan kirjoittamaan liiton nimen yksin. 

8. Tilit ja tilintarkastus

18 § Liiton tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös on esitettävä tarkastajille huhtikuun loppuun mennessä. Tilintarkastuksesta on annettava lausunto kevätliittokokoukselle. 

9. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

19 § Näiden sääntöjen muuttamiseen vaaditaan liittokokouksessa ¾ annetuista äänistä. Sääntöjen muutosta koskevaa asiaa ei saa ottaa kokouksessa käsiteltäväksi, jollei sääntömuutosta ole kokouskutsussa mainittu ja muutosehdotusta liitetty kokouskutsuun tai esityslistaan. 

20 § Liiton purkautuessa liiton varat jaetaan viimeisen liittokokouksen päätöksen mukaan liiton tavoitteita tukevaan yleishyödylliseen toimintaan.