Budjettiriihessä ei yllätyksiä tutkimus- ja korkeakoulusektorille

Petteri Orpon hallituksen viimeisen budjettiriihen esitys vuoden 2027 talousarvioksi valmistui jo riihen ensimmäisenä päivänä 1. syyskuuta. Uusia avauksia tutkimus- ja korkeakoulusektorille esitys ei tarjoa. Myönteistä on, että valtion tutkimus- ja kehitysrahoitus jatkaa hyvällä kasvu-uralla kohti vuodelle 2030 asetettua tavoitetta.

Hallitus pitää kiinni tavoitteestaan nostaa valtion tutkimus- ja kehitysrahoitus 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Talousarvioesityksen mukaan T&K-rahoitus kasvaa vuonna 2027 noin 230 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna ja on yhteensä noin 3,4 miljardia euroa. Suurimmat lisäykset kohdistuvat Business Finlandin sekä Suomen Akatemian tutkimusrahoitukseen.

Tieteentekijöiden erityisasiantuntija Miia Ijäs-Idrobo pitää hyvänä sitä, että tutkimusrahoituksen kasvusta pidetään kiinni.

– T&K-rahoitus jatkaa vuoteen 2030 asetetulla kasvu-uralla. Seuraavalla hallituskaudella tehdään kuitenkin ratkaisevat päätökset siitä, millaiselle uralle tutkimus- ja kehittämisrahoitus asetetaan vuoden 2030 jälkeen, Ijäs-Idrobo sanoo.

Hallitus tavoittelee korkeasti koulutettujen nuorten osuuden nostamista mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Ijäs-Idrobon mukaan korkeakoulutuksen osalta budjettiriihi ei kuitenkaan vastaa hallituksen omiin koulutustavoitteisiin.

–Kovista tavoitteista huolimatta toimet ja resurssit eivät ole riittävässä suhteessa tavoitteisiin. Nouseeko osaamistaso, jos se rakennetaan huokoiselle pohjalle, riittääkö osaajia vaikuttavaan TKI-toimintaan, Ijäs-Idrobo kysyy.

Tieteentekijät pitää myönteisenä päätöstä kohdentaa käyttämättä jääneet sosiaalityön tutkimuksen määrärahat tutkimusrahoitukseen Suomen Akatemian kautta.

– Olemme tyytyväisiä siihen, että Sosiaali- ja terveysministeriölle budjetoitu neljän miljoonan euron tutkimusrahoitus ei jää käyttämättä. Rahoituksen ohjaaminen Suomen Akatemian kautta tieteelliseen vertaisarviointiin perustuen turvaa tieteen autonomiaa. Harmillista kuitenkin on, että nopeat muutokset rahoitusprosesseihin lisäävät sekä rahoitusta hakevien tutkijoiden että rahoittajan työtaakkaa. Rahoituksen suora kohdentaminen korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille olisi ollut järkevämpi toimi, Ijäs-Idrobo toteaa.

Katso myös Valtioneuvoston tiedote 19.9. klo 2011. Hallituksen talousarvio 2027. Orpon hallitus: Talous kasvaa, ja hallitus vauhdittaa kasvua täsmätoimilla