Korkeakoulutus ja tutkimus välttyivät kehysriihessä merkittäviltä leikkauksilta, mutta rahoitus ei myöskään vahvistunut. Tämä jättää kuilun korkeakoulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvien odotusten sekä niiden käytettävissä olevien resurssien välille aikana, jolloin osaaminen on Suomen kasvun keskeinen ajuri.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on kehysriihessä 21.–22.4.2026 sopinut julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030. Hallitus pitää kiinni menokehyksestään ja jatkaa säästötoimia.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitukseen kohdennetaan 39 miljoonan euron leikkaus. Tämä liittyy bruttokansantuotteen ennakoitua heikompaan kehitykseen, minkä seurauksena T&K rahoituslain mukaista vuodelle 2030 ulottuvaa rahoituksen euromäärää tarkistetaan alaspäin. Rahoituksen laskusta 20 miljoonaa euroa kohdistuu vuodelle 2027. Samalla hallitus pitää kiinni parlamentaarisesti sovitusta tavoitteesta nostaa valtion T&K-rahoitus 1,2 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.
Korkeakoulutukseen ei tässä vaiheessa kohdistu uusia säästötoimia, mitä voi pitää jonkinlaisena helpotuksena. Samalla korkeakoulutukseen ja tutkimukseen kohdistuu suuria odotuksia ja vaatimuksia, jotka edellyttäisivät lisäresursseja. Etenkin korkeakoulutus ja koulutustason nostaminen edellyttäisivät rahoituksen vahvistamista nykyisestä, jotta koulutuksen laatu ja henkilöstön jaksaminen voitaisiin turvata. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2040 luonnoksen mukainen koulutustason nostotavoite 60 prosenttiin nuorista ikäluokista edellyttäisi merkittäviä lisäsatsauksia.
-Korkeakoulutus ja tutkimus säästyivät ainakin toistaiseksi merkittäviltä säästötoimilta, mutta resurssit ja tulevaisuuden näkymä eivät myöskään vahvistuneet siihen nähden, millaiset odotukset ja tarpeet korkeakoulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvat Suomen kasvun avaimina, Tieteentekijöiden erityisasiantuntija Miia Ijäs-Idrobo summaa.
Valtionhallinnon säästöjen mahdollinen kohdistuminen tutkimuslaitoksiin huolettaa
Merkittävimmät julkisen talouden suunnitelman 2027–2030 säästötoimet kohdistuvat valtionhallintoon. Nämä leikkaukset tulevat todennäköisesti kohdistumaan osin myös tutkimuslaitoksiin. Korostamme, että julkisen sektorin tutkimuslaitoksilla on merkittävä rooli osana suomalaista tiedeyhteisöä ja tutkimustoimintaa. Muistutamme, että määräaikaiset T&K panostukset eivät riitä korvaamaan tutkimuksen perusrahoitusta ja tutkimuslaitosten pitkäaikaisia toimintaedellytyksiä.
Työttömyyden helpottamiseen on luvassa pientä, kohdennettua helpotusta. Nuorille työttömille kohdennettua työllisyysseteliä laajennetaan ja pitkäaikaistyöttömille tarjotaan täydennyskoulutusta tukeva osaamisseteli. Toimet ovat työttömyystilanteeseen nähden pieniä, mutta kannatamme osaamisen kehittämisen ja opiskelun mahdollisuuksien vahvistamista työttömyyden aikana.
Julkisen talouden tilanne on haastava. Tieteentekijöissä näemme kuitenkin, että myös vaikeina aikoina Suomen tulee panostaa vahvuuksiinsa, joita ovat osaaminen, koulutus ja tutkimus. Jatkamme aktiivista vaikuttamista tämän puolesta. Kiitämme siitä, ettei korkeakoulutukseen kohdenneta välittömiä uusia säästötoimia. Samalla korostamme, että nykyisillä resursseilla on hyvin vaikea toteuttaa sitä osaamisloikkaa ja koulutustason nostoa, jota esimerkiksi Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2040 tavoitellaan.
Lisätietoja: Erityisasiantuntija Miia Ijäs-Idrobo, miia.ijas(at)tieteentekijat.fi
Lue lisää: Valtioneuvoston tiedote kehysriihen päätöksistä 22.4.2026.