Akateemisen maailman työsuhteet ovat melkoinen viidakko. Alaa leimaavat toistuvat määräaikaiset työsopimukset ja eri tehtävien välillä tasapainoilu. Luottamusmies pitää yliopiston työntekijöiden puolta tiukissa tilanteissa.
Työnantajalla on aina enemmän valtaa kuin yksittäisellä työntekijällä. Tämän vuoksi työpaikoilla tarvitaan luottamusmiehiä, selittää pääluottamusmiehenä Tampereen yliopistolla toimiva Suomen kirjallisuuden professori Mari Hatavara. Asetelma muuttuu tasavertaisemmaksi, kun työntekijä voi tukeutua ammattiliittojensa edustajiin.
”Yhdessä järjestäytyneesti toimiminen on aina todella paljon tehokkaampaa kuin se, että jokainen joutuisi yksin selvittämään asioita ja ajamaan omaa asiaansa.”
Luottamusmies edustaa ammattiliittonsa jäseniä työsopimusta koskevissa paikallisissa neuvotteluissa ja neuvoo työsopimuksiin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi luottamusmiehet osallistuvat usein yliopistojen päätöksentekoon erilaisissa yhteistoimintaryhmissä. Luottamusmiesjärjestelmän tavoitteena on edistää sopimusten noudattamista, auttaa selvittämään mahdollisia erimielisyyksiä työnantajan ja henkilöstön välillä sekä ylläpitää työrauhaa.
Luottamusmiehet valitaan vaaleilla, toimikausi kestää tyypillisesti kaksi tai kolme vuotta. Professoriliiton, Tieteentekijöiden ja Yliopistojen opetusalan liiton luottamusmiehet ovat kaikki Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön eli JUKOn luottamusmiehiä.
Vähän rotia työelämään
Monia asioita yliopistoissa ei ole järjestetty aivan ihanteellisesti työntekijöiden tai heidän ydintehtäviensä kannalta. Halu vaikuttaa havaitsemiinsa epäkohtiin vei Hatavaran luottamusmiestoimintaan.
Samaa kertoo luottamusmies Sanna Niskanen Itä-Suomen yliopistosta. Hän on toiminut pitkään kielikeskuksen opettajana ja huomaa toistuvasti työssään, etteivät opettajat aina täysin tunne oikeuksiaan.
Kollegat eivät välttämättä tiedä, mitkä kaikki tehtävät todella sisältyvät heidän työhönsä kokonaistyöajassa.
”Me luottamusmiehet olemme siinä tukena ja voimme tuoda hommaan vähän rotia”, Niskanen summaa rooliaan.
Luottamusmieheen voi tukeutua monenlaisissa pulmissa. Usein kysymykset liittyvät määräaikaisiin työsopimuksiin. Työsuhteen määräaikaisuudelle tulisi yliopistoissakin aina olla perusteltu syy. Toisiinsa kytkeytyvien sijaisuuksien ja ulkopuolisen silmään melko mystisten tenure track -polkujen keskellä määräaikaisuuden perusteiden selvittely voi kuitenkin vaatia aikaa ja asiantuntemusta.
Toisena huolenaiheena Niskanen mainitsee poissaoloja koskevat järjestelyt. Jos työntekijä joutuu olemaan pidempään poissa töistä esimerkiksi sairausloman vuoksi, täytyy kyseiselle vuodelle tehtyä työsuunnitelmaa muokata esihenkilön kanssa. Tunnollisimmat työntekijät voivat ajatella, että heidän tulisi kuroa menetetty työmäärä umpeen töihin palatessaan.
Maltillinen edunvalvoja
Luottamusmiehen roolillakin on rajansa. Mari Hatavaran mukaan luottamusmiehiin otetaan usein yhteyttä työyhteisön ristiriitatilanteissa. Luottamusmiehet auttavat toki mahdollisuuksien mukaan, mutta esimerkiksi epäasiallista käyttäytymistä koskevat syytökset kuuluvat ennemmin työsuojeluvaltuutetuille.
Lapin yliopiston oikeusinformatiikan lehtori Jarmo Kiuru toimii sekä luottamusmiehenä että työsuojeluvaltuutettuna. Vaikka luottamusmiestoimintaa ja työsuojelua ohjaavat eri lait, kietoutuvat työsopimusasioiden selvittely ja työhyvinvoinnin turvaaminen välillä arjen ongelmatilanteissa toisiinsa.
”Se joskus vähän yksinkertaistaa tätä omaa työtä, kun on myös työsuojeluvaltuutettu.”
Käsitys luottamusmiehestä työntekijän puolustajana voi toisinaan olla turhan yksioikoinen. Kiuru huomauttaa, että luottamusmiehenä voi päätyä selvittelemään monimutkaisia tapauksia, joissa ei ole kyse vain yksittäisen työntekijän ja työnantajan välisestä ristiriidasta.
Jos mukana on useita työntekijöitä, ei luottamusmies voi alkaa vain yhden heistä avustajaksi. Tehtävään kuuluu koko jäsenistön edustaminen.
Luottamusmiehen mukanaoloa ristiriitatilanteissa voidaan välillä jännittää liiaksikin. Kiuru korostaa, ettei luottamusmies tee
päätöksiä kenenkään ylitse, vaan avustaa ongelmien ratkaisemisessa asiapohjalta.
Sanna Niskanenkin painottaa luottamusmiesten tutustuvan aina puolueettomasti kunkin tapauksen yksityiskohtiin. Luottamusmies ei lähde heti yhteydenoton saatuaan kutsumaan jäsenistöä barrikadeille, vaan asioiden selvittely alkaa maltillisesta perehtymisestä työsuhdetta koskeviin kysymyksiin.
Auttamisen iloa ja uuden oppimista
Luottamusmiehenä toimimisen parhaina puolina haastatellut mainitsevat kollegoiden auttamisen ja mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin oman yliopiston eri yksiköistä ja muista yliopistoista halki Suomen. Toiminta tarjoaa virkistävää vaihtelua muuhun työarkeen, ja luottamusmiehistä muodostuu ikään kuin toinen työyhteisö.
Luottamusmiehet kokevat voivansa vaikuttaa työsuhteita koskeviin kysymyksiin, vaikka kaikki tapaukset eivät ratkeakaan toivotulla tavalla.
Samaan aikaan osa pohtii, jääkö työntekijöiden edustajien kuuleminen välillä näennäiseksi.
Mari Hatavaran mukaan työntekijäpuolen vaikutusvaltaa voitaisiin vahvistaa rakenteellisilla uudistuksilla. Esimerkiksi työehtosopimuskiistoissa voitaisiin ottaa mallia Ruotsista ja antaa työntekijäpuolelle ensisijainen tulkintaoikeus. Lisäksi yhteistoimintalakia voisi uudistaa niin, että työnantajalle tulisi velvoite raportoida, mitä konkreettisia vaikutuksia vuoropuhelulla henkilöstön edustajien kanssa on ollut.
Haastatellut pitävät joka tapauksessa luottamusmiehen työtä antoisana tapana vaikuttaa myönteisesti omaan työyhteisöön. Tehtävä vaatii valmiutta perehtyä sopimusteksteihin sekä vuorovaikutustaitoja ja kärsivällisyyttä. Tärkeintä on kuitenkin halu oppia uutta – suurin osa taidoista karttuu matkan varrella.
JUKO järjestää kattavasti koulutuksia, joissa kokemattomampikin pääsee jyvälle työsopimusten maailmasta. Lisäksi kiperissä tilanteissa voi kääntyä pääluottamusmiehen tai liiton puoleen. Sanna Niskanen kannustaa kokeilemaan rohkeasti ainakin varaluottamusmieheksi lähtemistä. Niin hänkin näihin tehtäviin päätyi.
”Ensin vähän pikkuvarpaalla kylmään veteen, ja sitten se alkoikin kiinnostaa.”
Teksti Anssi Bwalya.
Acatiimi 5/2025
Kuva: Milla Talassalo