Hallituksen budjettiriihi ei tuonut korkeakoulutukselle uusia leikkauksia, mutta ei myöskään kaivattuja parannuksia. Vaikka yliopistoindeksin jäädytys vältettiin ja T&K-tavoite säilyi, yliopistojen perusrahoitus on edelleen laskussa. Tieteentekijät korostaa, että Suomen tulevaisuus rakentuu osaamisen vahvistamisen, ei heikentämisen varaan.
Hallituksen budjettiriihtä odotettiin huolestuneen tunnelman vallitessa. Valtiovarainministerin alkuperäisessä ehdotuksessa väläytettiin jopa yliopistoindeksin jäädyttämistä, mikä olisi ollut katastrofaalista yliopistojen toiminnan kannalta. Tältä onneksi vältyttiin. Korkeakouluille ei osoitettu uusia leikkauksia. Täytyy kuitenkin muistaa jo aiemmat, kevään kehysriihen päätökset. Niiden mukaan korkeakoulujen rahoitus on laskemassa, vaikka samaan aikaan opiskelijoiden aloituspaikkoja lisätään niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa.
Pidämme tärkeänä, että hallitus pysyi parlamentaarisessa sitoumuksessa nostaa tutkimus- ja kehitysinvestoinnit neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Vaikka talouskasvuennusteiden heikkeneminen pienentää käytettävissä olevia euromääriä, tavoite itsessään säilyy. Lisäksi hallitus vahvisti keväällä sovittuja osaamistason nostamiseen tähtääviä toimia, joihin kohdistetaan 100 miljoonan euron kertaluonteinen rahoitus.
Yliopistojen rahoitus edelleen laskussa
Huolta kuitenkin herättää, että yliopistojen rahoitus on kokonaisuutena edelleen laskussa. Kevään kehysriihessä päätetyt 56,2 miljoonan euron leikkaukset pysyvät voimassa, ja vaikka tutkimustoimintaan lisätään 20 miljoonaa euroa ja opiskelupaikkoihin 2,6 miljoonaa euroa, yliopistojen perusrahoitus vähenee vuonna 2026 nettomääräisesti 33,6 miljoonaa euroa.
Suomen yliopistot toimivat jo nyt opiskelijamääriin suhteutettuna 20–30 prosenttia pienemmällä rahoituksella kuin naapurimaissa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Samaan aikaan opiskelijamääriä lisätään, mikä kasvattaa paineita entisestään.
Tieteentekijät korostaa, että Suomen tulevaisuus, kasvu, hyvinvointi ja kilpailukyky eivät rakennu osaamispohjaa heikentämällä vaan vahvistamalla sitä. Pitkäjänteiset panostukset korkeakoulutukseen ja tutkimukseen ovat välttämättömiä, jotta Suomi säilyttää asemansa kansainvälisessä kilpailussa.
Nina Hahtela
Tieteentekijöiden toiminnanjohtaja