Miia Ijäs-Idrobolla on monen vuoden aktiivinen ura tieteentekijänä. Tällä hetkellä hän toimii liitossa erityisasiantuntijan tehtävissä tieteentekijöiden edunvalvonnan ja vaikuttamistoiminnan parantamiseksi, sekä vastaa myös liiton kansainvälisestä toiminnasta.
1. Kuka olet ja minkälainen tehtäväsi on Tieteentekijöillä?
Toimin Tieteentekijöiden erityisasiantuntijana. Tehtävässäni yhdistyvät muun muassa tiede- ja korkeakoulupoliittinen edunvalvonta ja vaikuttamistoiminnan tuki; nuorempien tutkijoiden, apurahalla työskentelevien ja kansainvälisten jäsenten erityiskysymykset, sekä liiton kansainvälinen toiminta. Annan myös jäsenneuvontaa ja koordinoin liiton jäsenkyselyitä ja muuta selvitystoimintaa.
2. Miksi Tieteentekijät?
Ehdin aiemmin tutkijana ja yliopistolaisena olla aktiivinen Tieteentekijöiden jäsen monen vuoden ajan. Toimiessani historiantutkijana Tampereella olin aktiivinen liiton toiminnassa erityisesti nuorempien tutkijoiden kysymyksissä. Euroopan tasolla olin mukana myös Eurodocin (the European Council of Doctoral Candidates and Junior Researchers) toiminnassa mm. hallituksen jäsenenä. Samalla paikallisessa yhdistystoiminnassa olin mukana vähän kaikessa.
Edunvalvonta ja vaikuttamistyö alkoivat kiinnostaa yhä enemmän. Kun liitossa aukesi mielenkiintoinen työpaikka vuonna 2018, hain siihen ja hyppäsin siten yliopistosta ja tutkimustyöstä järjestösektorin pyörteisiin.
3. Mistä työpäiväsi varsinaisesti koostuvat ja mitä ajankohtaista tällä hetkellä on työpöydälläsi?
Tavalliset työpäiväni täyttyvät tiede- ja korkeakoulupolitiikan ajankohtaisten asioiden seurannasta niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tähän liittyy paljon kaikenlaista kommentointia sekä liiton lausuntojen valmistelua ja toiminnan suunnittelua. Liiton sisäisen toiminnan ohella akavalainen yhteistyö muodostaa laajemman ympäristön ja työyhteisön, jossa asioita pohditaan ja valmistellaan yhdessä. Lisäksi vastaan kutakuinkin päivittäin jäseniltä tuleviin kysymyksiin.
Olen myös mukana useissa liiton kehitysprojekteissa ja palveluiden uudistamisessa. Viime aikoina olemme muun muassa luoneet verkkosivuille uuden laajan bottiapurin kolmella kielellä ja kirjoittaneet uusiksi liiton oppaan apurahatutkijoille.
Nyt kevään aikana ajankohtaisena asiana on liiton uusimman nuorempien tutkijoiden kyselyn tulosanalyysi ja hyödyntäminen vaikuttamistoiminnassa. Kansainvälisellä tasolla on käynnissä toimia tutkijanurien vetovoiman ja ammatillisuuden vahvistamiseksi, mikä on meidänkin kannaltamme erittäin kiinnostavaa ja tärkeää seurattavaa.
4. Mitä työsi merkitsee sinulle ja mistä olet siinä erityisen ylpeä?
Työtäni ohjaava periaate – jos sitä sellaiseksi voi kutsua – on näkemys, että parantamalla tieteentekijöiden työskentelyolosuhteita vaikutamme myös siihen, millaiseksi tieteentekemisen – tieteen, tutkimuksen, opetuksen, osaamisen – tulokset muodostuvat. Parantamalla työskentelyolosuhteita voimme siis parantaa myös tieteen ja osaamisen laatua.
Työssäni hyödyn siitä, että tunnen tutkimustyön ja korkeakoulutuksen arjen entisestä työstäni, tunnen laajalti jäsenistöämme ja yhdistysten aktiiveja eri yliopistoista. Omaan näin tiiviit yhteydet ns. kentälle.
Ilon hetkiä tulee erityisesti silloin, kun jokin meidän edistämämme ja esillä pitämä asia tulee laajemman huomion kohteeksi, tai saadaan toimenpiteille työpaikoilla tai politiikassa. Tällaisia hetkiä ovat esimerkiksi, kun jokin yliopisto ottaa käyttöön väitöskirjatutkijan nimikkeen; apurahalla työskentelevien työskentelyolosuhteita parannetaan; meidän esillä pitämät asiat löytävät tiensä hallitusohjelmaan; tai kun ulkomaalaisten tutkijoiden työllistymisen ja kotoutumisen edistämiseksi tehdään uudenlaisia toimia.
5. Mikä on salainen aseesi työn ja vapaa-ajan erottamiseen?
Tämän ehkä moni jo tietääkin, mutta vapaa-aikani kuluu pääasiassa tallilla. Minulla on hevonen Tuuvi, jonka kanssa treenaan ja kilpailen kansallisella tasolla kouluratsastuksessa. Tuuvi on ollut minulla varsasta saakka, ja on nyt 12-vuotias. Hevonen saa minut aina tehokkaasti irrottautumaan töistä. Toivon, että meillä on vähintään yhtä paljon yhteisiä vuosia vielä edessämme kuin takana päin. Lisäksi perheeseeni kuuluu puolisoni Carlos (taidehistorian postdoc-tutkija, joten tieteestä ja tutkimuksesta keskustellaan myös kotona) sekä uusimpana jäsenenä 7-vuotias ragdoll-kissamme Irma, jonka löysimme viime kesänä. Irma on virallisesti nimetty meidän kotitoimiston etätyöhyvinvoinnin päälliköksi, ja siitä onkin ollut iso apu, jotta työpäivien aikana muistan välillä irrottaa silmät kannettavan ruudusta ja pitää pieniä rapsuttelutaukoja.
Kuva: Carlos Idrobo
Viisi kysymystä -juttusarja kurkistaa Tieteentekijöiden arjen toimintaan liiton henkilöstön ja jäsenyhdistysten aktiivien kautta.