Yliopistojen uusi työehtosopimus syntyi pitkällisten neuvottelujen ja kuukauden sovittelun jälkeen valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran sovintoehdotuksella. Tieteentekijöiden neuvottelupäällikkö Reetta Kuosmanen avaa, miten sopimus näkyy ja vaikuttaa tieteentekijöiden työarjessa.
Helmikuussa alkaneita yliopistojen työehtosopimusneuvotteluja jouduttiin vauhdittamaan sektorilla hyvin poikkeuksellisin järjestötoimin: Tampereen yliopistossa toteutui vuorokauden lakko 7.toukokuuta. Ennen sovinnon syntymistä ehdittiin antaa lakkovaroitus myös Helsingin yliopistoon ja Turun yliopistoon.
Neuvotteluissa hiersi palkankorotusten lisäksi työnantajan ajama opetustuntikattojen poistaminen. Opetustuntikatto suojaa opetus- ja tutkimushenkilöstöä liialliselta työkuormalta, joten sen merkitys nähtiin varsin painavana.
JUKOn yliopistosektorin neuvottelutiimissä Sivistysalan (Sivista) kanssa neuvotellut Tieteentekijöiden neuvottelupäällikkö Reetta Kuosmanen kertoo sopimuksen sisällöstä.
Työehtosopimusneuvotteluja käytiin liki neljä kuukautta. Mikä neuvotteluaikaa venytti?
Neuvotteluiden alkaessa on aina vaikeaa arvioida, kuinka kauan ne kestävät. Tällä kertaa olimme auttamattoman jumissa työnantajan opetustuntikattojen poistamiseen tähtäävän tavoitteen kanssa, jota sinnikkäästi vastustimme. Sopimuskauden päätyttyä otimme neuvotteluihin lisäaikaa ilman työtaisteluiden uhkaa. Se ei kuitenkaan auttanut, ja tarvitsimme valtakunnansovittelijan apua solmun aukaisemiseksi.
Sovittelu oli hidasta, ja sovintoehdotuksen laatiminen ja osapuolten tarjoamien sovunpalasten yhteensovittaminen vei aikaa.
Opetustuntikattojen säilyttäminen oli neuvottelujen ykköstavoite. Saavutettiinko tavoite?
Opetustuntikatot säilyvät, koska luku 5 (kokonaistyöaikaa koskevat tes-määräykset) säilyy entisellään joillakin lisäyksillä. Näitä lisäyksiä ovat työhyvinvoinnista huolehtiminen työsuunnitelmissa sekä paikallisen sopimisen lisääminen työsuunnitelmaohjeissa.
Sovitteluratkaisu sisältää lisäpöytäkirjan kokonaistyöajasta. Lukuvuoden 2026 työsuunnittelusta alkaen on ensisijaisesti löydettävä paikallinen yhteisymmärrys työsuunnitelmaohjeista. Tästä huolehtivat työnantaja ja luottamusmiehet yhdessä. Vanhoja, toimivia työsuunnitelmaohjeita voidaan jatkossakin noudattaa. Tarvittaessa niitä voidaan muuttaa ja vahvistaa paikalliseksi sopimukseksi.
Jos yhteisymmärrystä ei löydy, työnantaja voi kokeilla opetustehtävän – ei vain opetuksen – määrittämiseen sekä prosentuaaliseen työajan rajaamiseen kehitettyä työaikamallia 5 luvun soveltamisen sijaan.
Mikä sopimuksessa on oleellista?
Sopimus sisältää yleiskorotuspainotteiset palkankorotukset kolmelle vuodelle. Meille tärkeä tavoite oli myös palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmän saaminen osaksi sopimusta. Se toteutuu. Lisäksi sopimus sisältää kokonaistyöaikaa koskeva lisäpöytäkirjan, minkä ansiosta opetustuntikatto saatiin säilytettyä työehtosopimuksesta.
Sovintoratkaisun lisäpöytäkirjassa on kokonaistyöaikaan liittyviä kirjauksia. Mitä ne tarkoittavat?
Työehtosopimuksen 5 luvun kokonaistyöaikamääräykset säilyvät ennallaan. Sovitteluratkaisu sisältää mainitun lisäpöytäkirjan, jossa edistetään työaikasuunnittelua. Käytännössä siis:
- Lisätään paikallista sopimista työsuunnitelmaohjeista.
- Sovintoratkaisun lisäpöytäkirja
- Työsuunnitelmiin merkitään kaikki työ ja niitä päivitetään kauden kuluessa vastaamaan todellista työhön käytettyä aikaa.
- Sovitaan ensisijaisesti paikallisesti työaikasuunnitelmista.
- Opetuksen määrän ei pidä kasvaa.
- Huolehditaan työturvallisuudesta, tarkkaillaan työkuormia, joihin puututaan tarvittaessa.
- Jos yhteisymmärrystä työsuunnitelmien kehittämisestä ei paikallisesti löydy, voidaan tehdä työaikakokeilu edellä mainittuja periaatteita noudattaen.
Koska neuvottelukevät oli osapuolten kesken riitainen, ja rauha löytyi vasta sovittelun päätteeksi, sovitteluratkaisu sisältää myös viisivuotisen tulevaisuusvuoropuheluhankkeen. Tällä pyritään luomaan työehtosopimusosapuolten yhteistä tilanne- ja tulevaisuuskuvaa ja rakentamaan luottamusta osapuolten välillä uudelleen.
Tampereella toteutui lakko 7.5. Oliko sillä vaikutusta?
Lakolla oli tärkeä vaikutus neuvotteluihin. Ensinnäkin se avasi valtakunnansovittelijan toimiston oven. Toisekseen se teki näkyväksi, että yliopistolaiset ovat vakavissaan työkuormien rajaamisen ja palkkavaatimusten kanssa. Kolmanneksi se toi varmuuden siitä neuvottelijoille, että olemme ajaneet oikeita asioita neuvottelupöydässä ja myöhemmin sovittelussa.
Lakoilla luodaan painetta sovun saavuttamiseksi. Ensimmäinen lakko antoi solmussa oleville neuvotteluille sovittelijan avun, ja toinen lakonuhka antoi sovintoehdotuksen, jonka osapuolet hyväksyivät.
Työnantaja lakkautti jäsenmaksujen työnantajaperinnän työtaistelutoimenaan. Palautuuko työnantajaperintä nyt ennalleen?
Molemminpuoliset työtaistelutoimet on lopetettu, kun sopu syntyi. Mikäli olet maksanut itse jäsenmaksun toukokuulta ja sinulta on ehditty periä jäsenmaksu palkastasi, ole yhteydessä Tieteentekijöiden e-asioinnin kautta saadaksesi hyvitystä jäsenmaksuistasi toukokuulta.
Milloin uusi työehtosopimus julkaistaan?
Työnantajaliitto Sivistysala ry. huolehtii uuden työehtosopimuksen taittamisesta. Sovitteluratkaisu sisältää niin sanotun yhteisymmärrysasiakirjan, missä on runsaasti stilistisiä muutoksia, jotka eivät vaikuta tulkintoihin. Muun muassa lukuja 4, 5 ja 9 on uudistettu luettavampaan muotoon. Näiden muutosten vieminen tes-teksteihin ottaa aikansa. Uusi työehtosopimus julkaistaneen viimeistään juhannukseen mennessä.
Miten uusi sopimus vaikuttaa yliopistolaisen työarjessa, mitä tulisi nyt tehdä?
On tärkeää, että pystyt hallitsemaan työkuormaasi itse ja rajaamaan työtäsi. Valmistaudu tulevaan lukuvuoteen tutkimalla työsuunnitelmaasi kriittisesti. Lukuvuoden aikana seuraa haluamallasi tavalla työsuunnitelmasi toteutumista; mihin aikaasi käytät, millaisin painotuksin ja mitä yllättävää ja ennakoimatonta vuoden aikana ilmaantuu. Näin olet valmiimpi seuraavan työsuunnitelmakauden alkaessa tarkastelemaan työkuormaasi, ja erityisesti välttämään kohtuuttoman opetuksen määrän kasvun. Jaa myös saamasi tieto luottamusmiehesi kanssa, jotta hän voi paikallisista työsuunnitelmaohjeistuksista neuvotellessaan perustaa ne käytäntöön ja tutkittuun tietoon.
Mistä saan apua, jos työsuunnitelmaohjeistuksen kanssa on epäselvyyttä?
Työsuunnitelmaohjeistusten paikallisiin neuvotteluihin osallistuminen ja sopiminen on luottamusmiesten tehtävänä. Tieteentekijöiden liiton jäsenenä olet JUKOn luottamusmiesten palveluiden ja neuvonnan piirissä. Ole avoimesti ja kynnyksettömästi heihin yhteydessä ja jaa kokemuksesi ja tietosi, jotta he pystyvät huolehtimaan edunvalvonnastasi paikallisissa neuvotteluissa parhaalla mahdollisella tavalla.
Olen törmännyt kriittisiin keskusteluihin, että sovintoratkaisu poisti opetustuntikatot ja mahdollistaa opetuksen rajattoman lisäämisen. Pitääkö tämä paikkansa?
Ei pidä paikkansa. Jatkossakin yliopistossasi voidaan noudattaa 5 luvun määräyksiä sellaisenaan niissä yliopistoissa, missä opetustuntikatot ovat ennallaan. Suurimmat pelot liittyvät lisäpöytäkirjassa mainittuun kokeiluun, mikä otetaan käyttöön, jos paikallisesti ei päästä sopuun työsuunnitelmaohjeista tai nykyisten käytäntöjen pitämisestä ennallaan.
Lisäpöytäkirja sisältää tärkeitä kirjauksia työsuunnitelmien merkityksestä sekä paikallisen yhteisymmärryksen saavuttamisesta. Se tuo yliopistoille mahdollisuuden tehdä näköistään työnantajapolitiikkaa, rakentaa avointa yhteistoimintaa ja vahvistaa työhyvinvointia. Lisäpöytäkirjassa myös todetaan, ettei kokeilussakaan opetusmäärä voi entiseen verrattuna kasvaa. Lisäksi siinä todetaan, että huolestuttaviin työkuormitustilanteisiin tulee puuttua matalalla kynnyksellä, tarvittaessa erimielisyysmenettelyssä.
Työaikasuunnittelu ja siihen liittyvä paikallinen sopiminen on näytön paikka yliopistotyönantajille osoittaa, että yhteisenä tavoitteena on tehdä yliopistoista maailman parhaita työpaikkoja, ainakin työoloiltaan.
Miten väitöskirjatutkijoiden työehdot muuttuivat?
Väitöskirjatutkijoiden työehdot säilyvät muuttumattomina. Tulevalla sopimuskaudella palkkausta tullaan kehittämään työryhmässä, jonka tuloksia voi odottaa vuoden 2027 alussa.
Saavatko kaikki palkankorotukset, vai pitääkö niiden saamiseksi tehdä jotain?
Yleiskorotukset tulevat kaikille. Yleiskorotus päivitetään työehtosopimuksen liitteenä oleviin taulukoihin. Ensimmäinen palkankorotus, 2,5 %, tulee kaikille 1.7.2025.
Ensimmäisen vuoden aikana ei ole jaossa ns. paikallista erää. Vuoden 2026 lopulla työnantaja jakaa paikallisen erän sopimuksessa sovitulla tavalla.