Tieteentekijöiden kevätliittokokous kokoontui etäyhteyksin perjantaina 23.toukokuuta päättämään sääntömääräisistä asioista sekä liiton ajankohtaisten asioiden äärelle. Paikalla oli edustajia Tieteentekijöiden kuudestatoista jäsenyhdistyksestä. Kokouksen simultaanitulkkaus suomesta englanniksi mahdollisti myös eri kielitaustaisten osallistumisen.
Tieteentekijöiden puheenjohtaja Antti Pajala totesi ajankohtaiskatsauksessaan ensimmäisen puolivuotisen kuluneen tiiviisti erilaisten asioiden puolustamisessa. Helmikuun alusta tälle viikolle jatkuneet hankalat työehtosopimusneuvottelut saatiin päätökseen vasta kuluvalla viikolla. Neuvotteluja jouduttiin vauhdittamaan poikkeuksellisin järein järjestötoimin, kun Tampereen yliopisto meni vuorokaudeksi lakkoon 7.toukokuuta.
”Vaikka lopputulos ei kannaltamme ole paras mahdollinen, ja kaukana täydellisestä, olen vakaasti sitä mieltä, että sopimus taitaa olla realistisesti ottaen paras, jonka olisimme tässä tilanteessa voineet saada.”
Liiton aktiivisesta vaikuttamistyöstä huolimatta hallituksen puoliväliriihen päätökset tarjosivat yliopistoille ikäviä ja myös ristiriitaisia uutisia. Yliopistojen perusrahoitukseen on tulossa heikennyksiä, vaikka tavoitteena on saada puolelle työvoimasta korkeakoulututkinto.
”Vaikuttaa siltä, että valtion rahoitusta ollaan siirtämässä eri tavoin tutkimukselle, kun taas yliopistojen opetustyö näyttää olevan vähemmän muodikasta tällä hetkellä. Perusrahoitusta leikattiin aika reippaasti. Tämä tarkoittaa käytännössä rahoituksen siirtymistä yhä enemmän poliittiseen ohjaukseen, Pajala huomautti.
Jäsenmäärän kehitys hyvää
Vuoden 2024 toimintaa esitellessään toiminnanjohtaja Nina Hahtela kertoi, että liiton uuden strategian toteutus käynnistyi haastavassa toimintaympäristössä. Hallitus toteutti mittavia heikennyksiä työelämälainsäädäntöön, lakko-oikeuksiin ja sosiaaliturvaan. Hallitusohjelman kirjaukset ja rasismikeskustelu loivat uhkia osaamis- ja työperusteisen maahanmuuton kehitykselle.
Liiton vaikuttamistyötä tehtiin aktiivisesti niin yksin kuin yhdessä sidosryhmien kanssa erityisesti hallitusohjelman toimeenpanossa. Vuoden 2022 Jäsenkysely ja Nuorempien tutkijoiden kysely 2024 toimivat siinä hyvänä perustana.
Haasteista huolimatta vuosi oli niin toiminnan kuin taloudenkin näkökulmasta onnistunut. Jäsenmäärän hyvä kehitys osoitti, että Tieteentekijät koetaan entistä tärkeämmäksi ja kiinnostavammaksi yhteisöksi.
Hahtela kiitti sitoutunutta hallitusta, henkilökuntaa ja yhdistysaktiiveja.
”Yhdessä vahvistamme tieteentekemisen edellytyksiä – ja olemme paras mahdollinen yhteisö tieteentekijöille myös jatkossa!”, hän totesi.
Julkilausuma tieteen vapaudesta
Liittokokous antoi myös julkilausuman, jossa tuotiin esiin huoli tieteen ja tutkimuksen vapauden kaventumisesta. Tiedeyhteisö on ollut varsin huolissaan viimeaikaisista ilmiöistä.
”Tieteen vapaus ja yliopiston autonomia ovat vahvasti toisiinsa linkittyneitä”, muistutti varapuheenjohtaja Paula Silvén.
Kevätliittokokous vahvisti vuoden 2024 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden vuoden 2024 hallitukselle.
Liittokokouksen puheenjohtajaksi valittiin väitöskirjatutkija Pekka Pietilä (JYTTE) ja sihteeriksi erityisasiantuntija Miia Ijäs-Idrobo. Ääntenlaskijoiksi valittiin Sanna Hoikka ja Elisa Rantoharju ja pöytäkirjan tarkastajiksi Thomas Hackman ja Sanna Rantakömi.