Tiedekentän toimijat haastavat puolueet ja ehdokkaat kertomaan, miten ne turvaavat vapaan tieteen edellytykset.
Suomen asema tieteen vapauden kärkimaana on heikentynyt. Tutkijoiden työhön kohdistuu aiempaa enemmän häirintää, ja tutkimuksen poliittinen ja taloudellinen ohjaus on vahvistunut. Samaan aikaan ekologinen kriisi ja muut turvallisuusuhat, huoli taloudesta ja disinformaatio kasvattavat riippumattoman tutkitun tiedon tarvetta.
Kevään 2027 eduskuntavaaleissa valitaan päättäjät, jotka ratkaisevat myös sen, millaiset edellytykset Suomessa annetaan uuden tiedon syntymiselle. Äänestäjät voivat vaatia ehdokkailta selkeitä vastauksia: miten he puolustavat tieteen ja tutkijoiden vapautta, turvaavat tutkimuksen pitkäjänteisen rahoituksen ja vahvistavat tutkitun tiedon asemaa päätöksenteossa?
Joukko tiedekentän keskeisiä toimijoita tuo nämä kysymykset vaalikeskusteluun syksyllä 2026 alkavalla Vapaa tiede ratkaisee -kampanjalla. Kampanja tuo esiin sen, kuinka tärkeää tieteen vapaudesta ja resursseista huolehtiminen on monikriisin keskellä.
Kevään 2027 vaaleissa voimme valita
Tulevalla vaalikaudella on tehtävä selkeä valinta: panostetaanko vapaaseen tieteeseen vai tingitäänkö toivosta.
”On tärkeää, että suomalaisessa yhteiskunnassa tunnustetaan laajasti riippumattoman, pitkäjänteisen tutkimuksen merkitys yhteiskunnan kehitykselle, vakaudelle ja demokratialle. Meidän on vahvistettava yhdessä tieteen vapautta ja torjuttava määrätietoisesti kehityskulkuja, jotka vaarantavat tieteen vapauden”, sanoo Unifin puheenjohtaja, rehtori Jari Ojala.
Tieteen vapaus on turvattu perustuslaissa. Tutkimusta ohjaavat eettiset periaatteet, vertaisarviointi ja hyvä tieteellinen käytäntö. Koko tiedeyhteisö ja jokainen tutkijat kantavat vastuuta hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta.
Vapaa tiede avaa näköaloja
Kun tieteen vapaus ja resurssit taataan, syntyy läpimurtoja, kuten uusiutuvan energian ratkaisuja tai mielenterveyden hoitoa mullistavaa tutkimusta. Näin tiede uudistaa ja vahvistaa yhteiskuntaa, taloutta, turvallisuutta ja ihmisten arkea.
Tieteelle on ominaista avoimuus, kriittinen keskustelu ja itseään korjaava luonne – tieto tarkentuu, kumuloituu ja kehittyy ajan myötä. Tutkimustuloksia julkaistaan ja pyritään avaamaan kaikkien käyttöön, jotta yhteiskunta voi hyötyä niistä laajasti.
”Tieteentekemisen ytimessä on tutkijan vapaus valita, mitä tutkii, miten tutkii ja miten kertoo tutkimuksensa tuloksista. Vapaus koskee myös opetusta: pedagogisia ratkaisuja, sisältöjä ja niiden painotuksia. Siihen kytkeytyy suuri vastuu. On huolestuttavaa, että yhä useampi tutkija kohtaa työssään painostusta, uhkailua ja maalittamista. Vapaa tiede ei ole tutkijayhteisön etuoikeus vaan koko yhteiskunnan turva”, Tieteentekijöiden puheenjohtaja Antti Pajala sanoo.
Vapaa tiede ei ole tutkijayhteisön etuoikeus vaan koko yhteiskunnan turva
Vapaa tiede ratkaisee -kampanjan takana on laaja joukko tiedekentän toimijoita: Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Nuorten Tiedeakatemia, Professoriliitto, Sivistysala ry Sivista, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS), Suomen Kulttuurirahasto, Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry, Suomen Tiedeseura, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry, Svenska litteratursällskapet i Finland, Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland, Säätiöt ja rahastot ry, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Tieteentekijät.
Kampanja näkyy syksyn ja talven aikana mukana olevien organisaatioiden viestinnässä ja tapaamisissa päättäjien kanssa. Se löytyy sosiaalisesta mediasta tunnisteella #VapaaTiedeRatkaisee
Miksi tutkimus on tärkeää ja miksi tieteen vapaus on turvattava
Miksi tutkimus on yhteiskunnalle tärkeää?
- Tutkimus rakentaa perustaa sivistykselle, koulutukselle, innovaatioille, laadukkaalle päätöksenteolle ja yhteiskunnalliselle resilienssille.
- Yhteiskunnan suurimmat haasteet – kuten ilmastonmuutos, teknologinen murros tai sosiaaliset muutokset – ovat monimutkaisia. Niiden ratkaisujen löytäminen vaatii monien tieteenalojen tuloksia ja yhteistyötä.
- Tietoa syntyy myös varsinaisen tutkimuskysymyksen ympäriltä – tämä tieto voi olla ratkaisevaa esimerkiksi uusien innovaatioiden tai yhteiskunnallisten uudistusten kannalta.
Miksi pitkäjänteistä tutkimusta ja kaikkia tieteenaloja tarvitaan?
- Emme voi ennustaa, mikä tieto on tulevaisuudessa tarpeellista. Juuri tästä syystä tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen ja tieteenalojen vapaus on tärkeää.
- Jos tutkimusta tehtäisiin vain etukäteen määriteltyihin käytännön tarpeisiin, monia läpimurtoja ja ratkaisuja ei olisi koskaan syntynyt.
- Tarvitaan sekä pitkäjänteistä perustutkimusta että kilpaillulla rahoituksella toteutettua korkeatasoista soveltavaa tutkimusta. Suomi tarvitsee erityisesti uutta luovaa tutkimusta, joka on myös radikaalien innovaatioiden perusta.
- Humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen ja taiteellinen tutkimus muovaa kulttuuriamme ja auttaa ymmärtämään ilmiöitä, ihmistä ja yhteiskuntaa. Se voi johtaa myös taloudellisiin innovaatioihin.
Taloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus
- Tiede tuottaa uutta tietoa: läpimurrot ja sovellukset syntyvät usein pitkäjänteisen tutkimustyön tuloksena.
- Tutkimus on perusta korkeimmalle opetukselle – ilman tutkimusta ei ole laadukasta koulutusta. Tutkimuspanosten vaikutus näkyy yhteiskunnassamme monipuolisena osaamisena.
- Tutkimuksen vaikuttavuus syntyy tiedon ja monien muiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta ja tyypillisesti pitkän ajan kuluessa.
- Tutkimus houkuttelee osaajia ja investointeja Suomeen ja vahvistaa kilpailukykyämme.
Tieteen vapaus ja tutkimuksen vaikuttavuus
- Tieteelle on ominaista avoimuus, kriittinen keskustelu ja itseään korjaava luonne – tieto tarkentuu, kumuloituu ja kehittyy ajan myötä.
- Rakentava kriittinen keskustelu vie tutkimusta eteenpäin. Tutkijat käyvät jatkuvaa kriittistä keskustelua alansa sisällä, alojen välillä ja muun yhteiskunnan kanssa.
- Tieteen vapaus on turvattu perustuslaissa. Tutkimusta ohjaavat eettiset periaatteet, vertaisarviointi ja hyvä tieteellinen käytäntö. Koko tiedeyhteisö ja jokainen tutkijat kantavat vastuuta hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta.
- Tutkimusrahoitus on erittäin kilpailtua. Suomessa tutkimuksen rahoituskriteerit perustuvat laatuun ja kilpailuun. Tämä on vakiintunut tiedepoliittinen linjaus ja käytäntö myös muissa kehittyneissä maissa.
- Tutkimustulokset julkaistaan ja pyritään avaamaan kaikkien käyttöön, jotta yhteiskunta voi hyötyä niistä.
- Tieteellinen tieto ei ole mielipide – se on paras mahdollinen ymmärrys tietystä aiheesta, perustuen tieteelliseen metodiin, aiempaan näyttöön ja vertaisarviointiin.
- Tieteellinen tieto on globaalia. Sitä luodaan kaikissa maissa kaikkien käyttöön. Tietoa on tuotettava, jaettava ja käytettävä vastuullisesti.
Akateeminen vapaus
- Akateeminen vapaus on välttämätöntä kriittisen ajattelun, innovaatioiden ja ideoiden vaihdon edistämiseksi, minkä varaan demokraattiset yhteiskunnat rakentuvat.
- Akateeminen vapaus ja tieteen vapaus tarkoittavat tutkijoiden oikeutta valita vapaasti tutkimusaiheensa, opettaa ja keskustella ideoista vapaasti sekä jakaa tutkimustuloksia ilman pelkoa häirinnästä, sensuurista tai muista hyökkäyksistä.
- Akateemiseen vapauden vastinpari on vahva vastuu. Tämä tarkoittaa vastuuta tutkimuksen integriteetistä, etiikasta, tulosten avoimuudesta ja saattamisesta kriittiseen tarkasteluun. Vastuun toteutumista vahtii muun muassa koko kansainvälinen tiedeyhteisö jatkuvassa vertaisarvioinnissa.
- Akateemisen vapauden ja yliopistojen autonomian kaventuminen ovat maailmanlaajuinen ilmiö, mikä liittyy globaaliin demokratian ja oikeusvaltion tilan heikkenemiseen.
- Pohjoismaatkaan eivät ole immuuneja näille kehityskuluille. Poliittisiin ja ideologisiin näkökulmiin tai tavoitteisiin perustuva puuttuminen tutkimukseen, tutkimustiedon käyttöön ja jakamiseen uhkaa tieteen vapautta. Haasteita syntyy myös akateemisesta ja yliopistojen omista sisäisistä kulttuureista.