Kevään työehtosopimusneuvotteluissa ongelmana oli lopulta vain yksi asia. Työnantajan tärkein tavoite oli kontaktiopetuksen tuntikattojen poistaminen työehtosopimuksesta, toteaa Tieteentekijöiden puheenjohtaja Antti Pajala Acatiimin pääkirjoituksessa.
Työnantajan mukaan työehtosopimus tulisi opetuksen osalta päivittää. Mitä päivittäminen käytännössä tarkoitti, jäi kevään neuvotteluissa aukeamatta ainakin minulle. Pääasia tuntui olevan ainoan opetus- ja tutkimushenkilökunnan työaikaa rajaavan klausuulin poistaminen työehtosopimuksesta.
Valtakunnansovittelijan sovintoesitys paikallisine kokeilumahdollisuuksineen lienee hänen paras tulkintansa yliopistotyönantajan ajatuksista. Ainakin esitys kelpasi molemmille neuvotteluosapuolille.
Syksyn myötä sovintoesityksen mahdollistamat paikalliset neuvottelut ovatkin yliopistoilla tarpeen mukaan hiljakseen käynnistyneet. Tähän mennessä kuulemani perusteella ääripäät ovat löytymässä.
Eräässä yliopistossa tarjottiin jossain vaiheessa suoraan sovintoesityksen mallia. Toisessa on esitetty, ettei tehdä mitään. Lopulta kuitenkin erilaisia neuvotteluesityksiä tuodaan parhaillaan paikallisiin neuvottelupöytiin.
Rakentaakseen tulevaa pitää tuntea nykyinen. Kokonaistyöajassa työskentelevien tärkein työaikaa ohjaava dokumentti on järjestelmän alusta alkaen ollut vuotuinen työsuunnitelma.
Huolellisesti laadittu 1 612 tunnin työsuunnitelma on työntekijän etu ja suoja.
Työsuunnitelmista selviää opetus-, tutkimus- ja muihin tehtäviin käytetty työaika yksiköissä ja yliopistoilla. Työsuunnitelma on yksi esimiestyön ja johtamisen välineistä yliopistoilla. Huolellisesti laadittu 1 612 tunnin työsuunnitelma on työntekijän etu ja suoja.
Paikallisten neuvotteluesitysten on vahvasti perustuttava olemassa oleviin työsuunnitelmiin. Myös valtakunnansovittelijan hahmottelemalla esityksellä lienee vaikutuksensa. Erityisesti siinä mielessä, että kaiken tavoite on parantaa työntekijöiden työhyvinvointia.
Syksyllä alkavien neuvottelujen lopputuloksina nähtäneen paikallisia sopimuksia. Yhtä hyvin joissain paikoissa voidaan todeta jatkettavan nykyiseen malliin. Etenkin, jos työsuunnitelmat tehdään jatkossa hyvin ja niitä käytetään tehokkaasti yliopistojen esimiestyössä ja johtamisessa.
Antti Pajala
Tieteentekijöiden puheenjohtaja
Pääkirjoitus on julkaistu jäsenlehtemme Acatiimin numerossa 5/2025