”Etsiessäni paikkaa väitöskirjan tekemiselle, sain gradunohjaajani kautta yhteyden erääseen Turun yliopiston professoriin, jonka työ oli tehnyt minuun suuren vaikutuksen. Olin iloinen, kun hän suostui ohjaajakseni. Niin tulin Suomeen. Siitä on jo 14 vuotta. Tästä on tullut toinen kotimaani. Olen jopa antanut koiralleni suomalaisen nimen, Pekka.
Suomessa opiskelu on ilmaista, mutta eläminen kallista. Yrittäjävanhemmiltani olen oppinut kovan työnteon mallin. Väitöskirjan rahoittaminen oli vaikeaa, tein sitä osin apurahoilla ja osin pätkätöillä. Kun väittelin filosofian tohtoriksi 33-vuotiaana, toistakymmentä sukulaistani matkusti Suomeen väitöstilaisuuteeni. Oli hienoa, että sain jakaa yhden elämäni huippukohdan heidän kanssaan.
Väitöksen jälkeen pääsin ohjaaja-professorini tutkimusryhmään, jolla oli kolmivuotinen rahoitus. Sen jälkeen alkoi jatkuva uuden rahoituksen hakeminen. Uusia hankkeita onkin tullut tasaiseen tahtiin. Teen aina parhaani tutkimuksen eteen. Julkaisutahtiani kehutaan usein.
Joskus työsopimus tehdään koko hankkeen ajaksi, joskus puoleksi vuodeksi tai vuodeksi kerrallaan. Työnantaja kertoo työsuhteen jatkamisesta usein vasta silloin, kun uuden sopimuksen pitäisi jo alkaa. Sen vuoksi en ole uskaltanut hellittää hankkeiden välissäkään. Laskin kerran, että minulle on kertynyt kymmenessä vuodessa 12 työsopimusta.
Välillä olen todella väsynyt, ja muutamia kertoja olen joutunut uupumuksen vuoksi sairauslomalle. Työpäiväni venyvät iltamyöhään ja viikonlopuille. En ole pitänyt yli kahden viikon lomaa pitkään aikaan. Kesälläkin on yleensä konferensseja tai kerään aineistoa. Olen kasvitieteilijä, joten maastokausi on hektistä työaikaa.
Joudun aina varmuuden vuoksi hakemaan muualta rahoitusta ja työtä. En koskaan tiedä varmasti, jatkuvatko työt yliopistolla vai eivät.”
Lakimiehen vastaus Annalle:
Hei Anna,
Onpa harmillista, että työ on käynyt raskaaksi. Valitettavasti määräaikaiset työsuhteet ovat merkittävä työhyvinvointiongelma yliopistoissa. Tieteentekijöiden vuoden 2019 jäsenkyselyn perusteella yksi suurimmista haitallisen työstressin aiheuttajista on työsuhteen määräaikaisuus. Ongelmana ei ole pelkästään määräaikaisten työntekijöiden suuri määrä, vaan myös sopimusten lyhyt kesto. Hyvin lyhyet määräaikaisuudet antavat vaikutelman työnantajan heikosta työn organisoinnista.
Se, että työsopimuksen jatkosta ilmoittaminen jätetään viime tippaan, on huonoa johtamista. Olisi asiallista jättää työntekijälle mahdollisuus varautua siihen, mitä työrintamalla seuraavaksi tapahtuu. Myöskään suulliset lupailut työsuhteen jatkosta eivät korvaa hyvissä ajoin saatua kirjallista sopimusta.
Vaikka suullinen sopimus onkin sitova, sen toteen näyttäminen on usein vaikeaa. Kannattaa siis rohkeasti kysyä kirjallisen työsopimuksen perään, mikäli sitä ei ala kuulua. Erityisesti kansainvälisille tutkijoille työsopimuksen kanssa vitkuttelu ja työn pätkiminen voivat aiheuttaa vakavia ongelmia muun muassa oleskeluluvan suhteen. Jokainen uusi oleskelulupahakemus myös maksaa.
Tiesithän muuten, että jokainen määräaikainen työsopimus vaatii lainmukaisen perusteen, joka on myös kirjattava työsopimukseen. Jäin miettimään, mikä peruste määräaikaisille työsopimuksillesi on merkitty?
Sinulle on kertynyt jo hurja määrä työsopimuksia, joten voisimme yhdessä tarkastella, löytyykö niille edes perusteita tai täyttyykö kohdallasi määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen.
Määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta voi olla kysymys silloin, kun niitä on solmittu peräkkäin useampia. Työsopimuslaissa määrätään, ettei toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ole sallittua silloin, kun niiden lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.
On huolestuttavaa, että koet uupumista ja olet joutunut jäämään sen takia myös sairauslomille useampaan otteeseen. Tilanteeseesi täytyy pian löytää kestävämpiä ratkaisuja.