Jytte on valinnut toiminnassaan vuoden 2022 teemaksi ilmaston ja kestävyyden, ja tänä vuonna näitä aiheita käsitellään myös Jytten blogissa. Keväällä ilmestyi kaksi kirjoitusta. Tämä syksyn ensimmäinen kirjoitus käsittelee vastauksia, joita saatiin keväällä 2022 Jytten kyselyyn ilmasto- ja ympäristöystävällisemmän yliopiston kehittämiseksi. Blogisarja jatkuu myöhemmin syksyllä vielä yhden kirjoituksen myötä.
Keväällä 2022 Jytte toteutti jäsenistölleen kyselyn ilmasto- ja ympäristöystävällisemmän yliopiston kehittämiseksi. Kyselyyn oli mahdollista vastata koko toukokuun ajan, ja siihen saatiin yhteensä 64 vastausta, joista 9 oli kirjoitettu englanniksi. Vastaajien määrä on noin 8 % Jytten jäsenmäärästä.
JYU:n toiminnalle kokonaisarvosana niukasti asteikon puolivälin paremmalta puolelta
Vastaajat antoivat Jyväskylän yliopiston (JYU) ilmasto- ja kestävyystyölle kokonaisarvosanaksi keskimäärin 6,3 (mediaani 7) asteikolla 1–10. Kokonaisarvosana on toki asteikon puolivälin paremmalta puolelta, mutta ei paljon. Vastaajien mukaan JYU:n toiminnassa on siten vielä paljon kirimistä.
Kun kysyttiin, missä vastaajien omassa kestävyyteen liittyvässä toiminnassa JYU:n koettiin yliopistolaisia tukevan, vastaajat olivat monivalikkovaihtoehdoista tyytyväisimpiä mahdollisuuksiin kierrättää, syödä maukasta kasvis- tai vegaaniruokaa ja pyöräillä työmatkat. Kuitenkin avovastauksissa lisätuen tarvetta kaipaavista aiheista korostui juuri pyöräily, jota vaikeuttavat erityisesti lukittavien pyöränsäilytystilojen ja suihkutilojen puute. Kyselyvastauksissa jotkut mielsivät yliopiston jopa suosivan autoilua, koska työmatkapyöräilyä helpottavia toimia ei ole tehty. Samaten: vaikka kierrätysmahdollisuuksiin oltiin pääasiassa tyytyväisiä, osa vastaajista kertoi avovastauksissa pitävänsä kierrätysmahdollisuuksia heikkoina erityisesti muovin ja biojätteen kierrätyksen osalta. Joissakin vastauksissa myös kritisoitiin kertakäyttömateriaalien, esimerkiksi kertakäyttöastioiden, käyttöä.
Vastaajien omaa kestävyyteen liittyvää toimintaa koskevassa kysymyksessä korostui erityisesti neljä eri osa-aluetta, joiden osalta yli 70 % vastaajista koki tarvitsevansa yliopistolta lisätukea tai että yliopisto ei tue heitä lainkaan. Ensimmäinen näistä on mahdollisuus työvälineisiin, jotka ovat kestävästi ja vastuullisesti hankittuja. Tähän liittyen avovastauksissa tuli esille, että elektroniikkahankinnoista, laitteiden käyttöiästä ja niiden poistosta kaivattaisiin lisää tietoa. Toinen on mahdollisuus saada koulutusta ja tietoa ympäristöystävällisistä käytännöistä työpaikalla. Osa vastaajista koki, ettei ole saanut ohjeistusta työhön liittyvistä kestävyystoimista, ja kommentoi, etteivät yliopiston ilmastotavoitteet ja -toimet ole olleet tuttuja. Kolmas ja neljäs lisätukea vaativa osa-alue ovat kyselyvastausten perusteella mahdollisuudet vaikuttaa sekä JYU:n että oman yksikön toiminnan kehittämiseen ilmasto- ja ympäristöystävälliseksi.
Kokemus puutteellisista vaikutusmahdollisuuksista saattaa kytkeytyä kokemukseen estyneestä tiedonkulusta: kun ei ole tietoa JYU:n ilmastotavoitteista tai ilmasto- ja kestävyystoimista, on vaikea myöskään vaikuttaa niihin. Vastausten perusteella vaikuttaakin siltä, että tieto yliopiston tavoitteista, toimista, linjauksista ja ohjeistuksista ei kulje riittävästi JYU:n sisällä. Huomioiden, että kyselyyn vastanneet ovat pääsääntöisesti kiinnostuneita kestävyydestä, sisäinen tiedotus ei välttämättä tavoita edes asiasta kiinnostuneita yliopistolaisia. Esimerkiksi ympäristöystävällisempää kampusta koskevaan kysymykseen tuli suora toive tiedon lisäämisestä sekä opiskelijoille että henkilökunnalle.
Muutama vastaajista näki, että kestävyystoimet ovat yliopiston eivätkä yksittäisen työntekijän tai Jytten asia. Jytten ilmasto-blogisarjaa seuranneet saattavat muistaa, että nämä kommentit ovat samassa linjassa JYU:n kestävyys- ja vastuullisuusasiantuntija Ulla Helimon näkemyksen kanssa: Helimo kannattaa systeemistä muutosta, jossa muutokset syntyvät rakenteissa ja tulevat ylhäältä sen sijaan, että kukin yksittäinen työntekijä joutuisi ottamaan asian ratkaistavakseen omalla kohdallaan. Kyselyvastauksissa heijastuu kuitenkin monen vastaajan halu tehdä asioiden eteen itsekin jotain – esimerkiksi työmatkapyöräilyn tai kierrätyksen kohdalla. Kyselyvastauksista myös paistaa toive siitä, että JYU mahdollistaisi ja tukisi tätä.
Laadukkaampi ja laajempi kasvis- ja vegaaniruokavalikoima, kiitos
Avokysymyksessä ”Kerro mitä toivoisit yliopiston kasvis- tai vegaaniruoalta?” liki kaikki vastaajat (50 vastaajaa) kertoivat toiveitaan koskien yliopiston kasvis- tai vegaaniruokaa. Yleisimmät kommentit liittyivät ruoan makuun tai laatuun ja tarjolla olevaan valikoimaan, joihin toivottiin parannusta. Näihin liittyvät tarkemmat kommentit liittyivät ruoan maustamiseen, proteiinin määrään ja lähteisiin sekä ruoan ulkonäköön. Toiveet eivät tietenkään ole kaikilla samanlaisia: osa vastaajista kaipasi lisää mausteita ja osa vähemmän tulisia ruokia. Lisäksi vastauksissa toivottiin yleisten allergeenien parempaa välttämistä kasvis- ja vegaaniruoissa (esim. vehnä, soija, porkkana) ja lähiruoan suosimista.
Vegaaniruokaa syövät vastaajat toivoivat annoksiaan tarjolle normaalille linjastolle, sillä vegaaniruoka täytyy yliopistoravintoloissa pyytää keittiöstä erikseen. Vegaaniruoan hankalasta saavutettavuudesta on keskusteltu myös Jytten ilmasto- ja ympäristöryhmässä, ja ongelma koetaan todelliseksi. Joskus ruokalistalla ei edes kerrota, mitä päivän vegaaniruoka on. Siten päivän vegaaniannoksen pyytäminen merkitsee tietyllä tavalla ”(vegaanisen) sian ostamista säkissä” – joskus ruoka on mieluisaa, joskus ei. Tämä ei toki vaikuta vegaanien ostopäätöksiin, mutta jos vegaaninen ruoka olisi linjastossa näytillä kuten muutkin päivän annokset, sitä myös voisivat ostaa useammat.
Muutamissa kommenteissa painotettiin, että myös liha- ja kalaruoat tulee säilyttää valikoimassa. Tämä kenties heijastelee yleistä pelkoa siitä, että kasvisruoan näkyvyyden ja kasvisruokailuun rohkaisun lisääminen tarkoittaisi automaattisesti liharuoan kieltämistä. On kuitenkin tärkeää huomata, että esimerkiksi JYU.Wisdom suosittelee siirtymistä planetaariseen ruokavalioon, mikä ei tarkoita vegaanista ruokavaliota, vaan ruokavaliota, johon kuuluu myös lihaa ja kalaa (Wisdom Letters 2/2019).
Lentäen Tukholmaan — Ei mennyt kuin Strömsössä
Kyselyssä kartoitettiin yleisten kommenttien ja yliopistoruokailun lisäksi yliopiston toimintaan liittyviä prosesseja, jotka eivät mene kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Yhteensä 33 vastaajaa kertoi kokemuksistaan. Vastauksissa käsiteltiin hyvin erilaisia asioita, mutta useissa vastauksissa mainittiin kokemus ”pakottamisesta” lentomatkustamiseen. Moni toivoi, että yliopiston tulisi kannustaa välttämään lentomatkustusta, vaikka maata pitkin matkustaminen vie enemmän aikaa. Etenkin kotimaan lennot haluttiin kiellettäväksi.
Yksilötasolla lentomatkustaminen on tällä hetkellä yksi suurimpia ilmastonmuutosta kiihdyttäviä tekoja. Vuonna 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaiset tuottavat lentomatkustamisen hiilidioksidipäästöjä toiseksi eniten maailmassa heti singaporelaisten jälkeen. Vaikka suurin osa Suomen lentoliikenteen päästöistä syntyy kansainvälisistä lennoista, myös kotimaan lennoista syntyvät päästöt ovat merkittäviä. Lentämistä pidetään usein nopeimpana matkustusmuotona muualta Suomesta Helsinkiin, mutta kun huomioidaan siirtyminen lentokentälle, lähtöselvitys ynnä muut toimenpiteet sekä siirtyminen lentomatkan päätteeksi lopulliseen päämäärään, muut matkustusmuodot saattavatkin usein olla yhtä nopeita tai jopa nopeampia, samalla kun niistä syntyy vähemmän päästöjä. (Wisdom Letters 1/2020.)
Kyselyssä oli myös erillinen kysymys siitä, kuinka halukas vastaaja olisi matkustamaan työmatkat lentämisen sijasta maata pitkin, esimerkiksi junalla. Tähän kysymykseen saadut vastaukset (64 vastausta) tukivat avovastauksissa noussutta käsitystä siitä, että kyselyn vastaajat eivät halua suorittaa kotimaan matkoja lentäen. Kaikki työssään matkustavat vastaajat ilmoittivat olevansa joko erittäin tai melko kiinnostuneita suorittamaan kotimaan matkat maata pitkin. Pohjoismaiden ja Baltian alueellekin suurin osa vastaajista (54,7 %) on erittäin kiinnostunut matkustamaan lentämättä. Tätä pidemmälle ulottuvissa matkoissa yli puolet vastaajista (51,6 %) on joko erittäin tai melko kiinnostunut matkustamaan maitse ja meritse. Suurin osa vastaajista piti kohtuullisena maata pitkin tehtävän matkan kestona 8–24 h, mutta osa vastaajista piti mahdollisena jopa hyvin pitkään kestäviä matkoja (enintään 72 h).
Jytte mukana ympäristöystävällisemmän yliopiston luomisessa
Kysymykseen ”Millaisen ympäristöystävällisen tai vastuullisen kampuksen haluaisit nähdä?” tulleista 31 vastauksesta muodostuu kuva kampuksesta, jonka parkkipaikkoja vähennettäisiin, siten että osa muutettaisiin sähköautojen latauspisteiksi. Asfaltin tilalle tulisi viheralueita ja penkkejä. Kampuksella syötäisiin kasvisruokaa, kierrätettäisiin tehokkaasti ja säästettäisiin energiaa. Osa sähköstä tuotettaisiin aurinkopaneeleilla. Tässä kysymyksessä nousivat esille myös sosiaalisen kestävyyden teemat, erityisesti kampuksen viihtyisyys, hyvä johtaminen sekä erilaisten ryhmien yhdenvertainen ja kunnioittava kohtelu. Toisessa, yliopiston kestävän kehityksen edistämistoimia koskevassa avokysymyksessä (18 vastausta) toivottiin lisäksi kestävyyden periaatteiden mukaan toimiviin yrityksiin sijoittavaa yliopistoa, kestävyyteen liittyvään tutkimukseen ja siitä käytävään keskusteluun kannustavaa yliopistoa sekä yliopistoa, joka lopettaa kulutuksen lisääntymiseen johtavan innovaatiotoiminnan.
Jytte voi toimia omalta osaltaan näiden asioiden edistämiseksi ja olla systeemisen muutoksen vauhdittaja – tätä moni kyselyyn vastaajakin toivoi. Kyselyssä selvitettiinkin, millaista ilmasto- ja ympäristöystävällistä toimintaa vastaajat kaipaisivat erityisesti Jytteltä, ja mitä he toivoisivat Jytten tekevän näiden asioiden eteen. 29 vastaajasta noin kolmannes näki Jytten tärkeänä tehtävänä yliopiston toimintamalleihin vaikuttamisen. Tärkeimpänä vaikutuskohteena nähtiin matkustuspolitiikka, mutta myös infraan liittyviä mainintoja löytyi, esimerkiksi lukittavat pyörävarastot ja lainattavat pyörät. Vastauksissa toivottiin myös sitä, että Jytten tiedottaisi aktiivisesti ilmasto- ja ympäristöasioista jäsenistölleen. Yhtenä tapana vaikuttaa mainittiin myös erilaiset konkreettiseen tekemiseen liittyvät tapahtumat ja koulutukset.
Yliopiston toimintamalleihin vaikuttamisesta onkin jo pitkään keskusteltu niin Jytten ilmasto- ja ympäristöryhmässä kuin Jytten hallituksessakin. Yksi teema, johon tulemme lähitulevaisuudessa tarttumaan, on aiemmin kirjoituksessa esitelty kysymys yliopistoruokailusta. Jytte tulee syksyllä 2022 laatimaan kyselyvastausten pohjalta Jytten jäsenistön kasvis- ja vegaaniruokatoiveita käsittelevän kannanoton, joka lähetetään Semmalle, Ilokivelle sekä Food & Co:lle (yliopiston kirjaston ruokala). Tämän lisäksi suunnitteilla on järjestää keväällä 2023 maata pitkin matkustamiseen liittyvä jäsentapahtuma, jossa tullaan jakamaan tietoa maata pitkin matkustamisen mahdollisuuksista ja kokemuksista sekä keskustellaan siitä, miten JYU:n nykyisiä matkustuskäytäntöjä voitaisiin kehittää ilmasto- ja ympäristöystävällisempään suuntaan. Syksyllä 2022 luvassa on myös jäseniä konkreettisiin toimiin aktivoiva jäsenkampanja, jossa tarjolla on taas hienoja palkintoja. Tästä tiedotamme lisää lähiaikoina!
Jytten kyselyssä pari vastaajaa oli sitä mieltä, että yliopisto ja Jytte käyttävät jo liikaakin resursseja ilmastoon ja ympäristöön liittyvien teemojen parissa. Esimerkiksi Jytten tapauksessa koettiin, että ammattiliiton ei tulisi olla näistä kysymyksistä kiinnostunut. Osa vastaajista oli myös sitä mieltä, että ilmastoon liittyvät kysymykset ovat henkilökohtaisia valintoja eikä niihin siksi pidä pyrkiä vaikuttamaan. Tieteentekijöiden liitto on kuitenkin osana Akavaa sitoutunut työhön ilmaston hyväksi, ja Jyväskylän yliopisto on uudessa ympäristöohjelmassaan ilmoittanut strategiseksi tavoitteekseen olla hiilineutraali ja luontoa kokonaisuudessaan heikentämätön vuoteen 2025 mennessä. Siten aiheet ovat tärkeitä pitää esillä myös yliopistotasolla työssä.
Onkin selvää, että nämä teemat ovat tärkeitä myös Jyttelle – sekä yliopistossa operoivana yhdistyksenä että Tieteentekijöiden liiton paikallisyhdistyksenä. Siten vaikka vuosi 2022 on Jyttellä erityinen ilmasto- ja kestävyysteemavuosi, ei näitä asioita ole tarkoitus unohtaa vuodenvaihteessakaan. Jytten hallitus keskustelee siitä, miten näitä teemoja pidetään mukana jatkossakin.
Elisa Vallius, ympäristötieteen yliopistonopettaja (lukuvuodet 2021-2023 yliopistonlehtori POLKU 2.0 -hankkeessa, JYU.Wisdom.
Heli Niskanen, Jytten hallituksen varajäsen ja koulutuspalveluissa työskentelevä suunnittelija (vuoden 2022 opintovapaalla).
Stefan Baumeister, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun (JSBE:n) operoiva yrityksen ympäristöjohtamisen yliopiston lehtori ja ilmailun alan dosentti Tampereen yliopistolla.
Heidi Kosonen, Jytten tiedottaja ja Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella operoiva tutkijatohtori.
Kaikki kirjoittajat ovat Jytten ilmasto- ja ympäristötyöryhmän jäseniä.
