Jytten ilmasto- ja ympäristötyöryhmä järjesti 22.5. paneelikeskustelun vihreästä matkustamisesta. Keskustelijoina toimivat yliopistotutkija Teea Kortetmäki, kestävyys- ja vastuullisuusasiantuntija Ulla Helimo, väitöskirjatutkija Sami El Geneidy sekä kansainvälisten asioiden suunnittelija Emilia Likolahti. Paneelia johti yliopistonlehtori, dosentti Stefan Baumeister, joka toimii Jytten ilmasto- ja ympäristötyöryhmän vetäjänä. Tässä blogissa Stefan kirjoittaa vihreästä matkustamisesta ja kertaa keskustelun pääkohdat.
Vihreän matkustamisen vaikutus matkustuksen hiilijalanjälkeen
Vihreä matkustaminen sekä tarjoaa mahdollisuuden tulla entistä tietoisemmiksi matkailun haittavaikutuksista ympäristölle että auttaa meitä pienentämään tekojemme ympäristövaikutuksia ylipäänsä. Vihreällä matkustamisella tarkoitetaan lentämisen korvaamista pienempipäästöisillä kulkuvälineillä, esimerkiksi junilla, linja-autoilla, lautoilla tai kimppakyydeillä. Yliopistoihmisinä olemme erityisen riippuvaisia kulkuvälineistä, sillä meidän on tavattava toisiamme, esiteltävä tutkimustuloksiamme kansainvälisissä konferensseissa, tehtävä tutkimusvierailuita ja kerättävä tutkimusaineistoa. Matkustuskäyttäytymisellämme on merkittävä vaikutus ilmastonmuutokseen ja ympäristökriisiin, sillä liikenne tuottaa noin 25 % maailman hiilidioksidipäästöistä.
Ilmastokriisiin suhteutettuna matkustamatta jättäminen olisi kestävin vaihtoehto, mutta se ei aina ole mahdollista. Siksi juuri kulkuvälinevalinnalla on huomattava vaikutus matkamme ympäristövaikutuksiin. Esimerkiksi Euroopan ympäristöviraston mukaan lentäminen tuottaa keskimäärin 285 g hiilidioksidia kilometriltä jokaista matkustajaa kohden, kun taas junalla vastaavat päästöt ovat vain noin 14 g.
Vihreään matkustamiseen liittyy edellä mainitun kaltainen oman matkustamisen ja matkustuskäyttäytymisen ympäristö- ja ilmastohaittojen pohtiminen. Se voi auttaa meitä minimoimaan ympäristövaikutuksemme ja tarkoittaa myös tietoisuutta ympäristöystävällisistä vaihtoehdoista sekä näiden vaihtoehtojen valitsemista. Vihreä matkustaminen ei aina ole lentämistä kalliimpaa tai vaikeampaa, vaan toisinaan se voi jopa osoittautua keinoksi säästää rahaa. Toisaalta vihreän matkustajan on aktiivisesti etsittävä tietoa vaihtoehdoista lentomatkustamiselle.
On tärkeää muistaa, että vihreää matkustamista voi harjoittaa monilla eri tavoilla. Olisi ihanteellista olla lentämättä lainkaan, mutta esimerkiksi suurten vesistöjen ylittäminen tai hitaat ja kehittymättömät kulkuyhteydet saattavat tehdä lentämisestä käytännössä välttämätöntä. Matkustamista voidaankin pitää vihreänä, jos suurin osa matkasta on tehty jollain muulla kulkuneuvolla kuin lentokoneella. Matka olisi siis tällöin vihreä, vaikka paluumatka taittuisi lentämällä, kunhan kohteeseen on matkustettu vihreiden periaatteiden mukaisesti. Lentämällä voi suorittaa osia vihreästä matkasta, esimerkiksi ylitettäessä meriä tai tilanteissa, joissa maitse matkustaminen on vaikeaa tai mahdotonta, kunhan lentokilometrit kattavat alle puolet matkasta.
Paneelikeskustelu työhön liittyvästä vihreästä matkustamisesta
Jytten ilmasto- ja ympäristötyöryhmä järjesti maanantaina 22.5. paneelikeskustelun vihreästä matkustamisesta. Keskustelijoiksi oli kutsuttu neljä asiantuntijaa: yliopistotutkija Teea Kortetmäki, kestävyys- ja vastuullisuusasiantuntija Ulla Helimo, väitöskirjatutkija Sami El Geneidy sekä kansainvälisten asioiden suunnittelija Emilia Likolahti. Paneelia johti yliopistonlehtori, dosentti Stefan Baumeister.
Tilaisuuden aluksi Stefan kertoi lyhyesti vihreästä matkustamisesta, miksi sitä tulisi harjoittaa ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Stefan esitteli kolme esimerkkiä vihreästä matkustamisesta ja kertoi paljonko sen avulla voi vähentää päästöjä, millaisia vaikutuksia sillä on matkojen kestoon eri kohteisiin ja millainen hintaero vihreän matkustamisen ja lentämisen välillä on. Esimerkkireitit olivat Jyväskylästä Uumajaan, Berliiniin ja Roomaan. Lopuksi Stefan kertoi omista kokemuksistaan vihreästä matkustamisesta lokakuulta 2022, jolloin hän teki Erasmus+ -opetusvierailun Latvian Riikaan.
Paneelikeskustelu alkoi esittelykierroksella ja kysymyksillä vihreän matkustamisen merkityksestä panelisteille sekä muodoista, joissa he ovat sitä harjoittaneet. Jokaisella panelistilla oli kokemusta vihreästä matkustamisesta. Osa kokemuksista liittyi vapaa-ajan matkoihin eripuolilla maailmaa, mutta niihin sisältyi myös vihreitä työmatkoja Suomesta Sveitsiin, Isoon-Britanniaan ja jopa Turkkiin.
Seuraava kysymys liittyi panelistien syihin valita vihreä matkustaminen sekä heidän kokemuksiinsa vihreän matkustamisen hyödyistä. Vaikka kaikki panelistit mainitsivat ympäristöhuolet, etenkin hiilijalanjäljen pitämisen pienenä, ensisijaiseksi syyksi sille, miksi olivat valinneet matkustaa vihreästi, keskustelussa nousi esille myös yllättäviä motivaatioita, kuten seikkailunhalu, mahdollisuus tutustua uusiin paikkoihin sekä paikallisten ihmisten tapaaminen. Keskustelijat mainitsivat myös halun sopeutua hitaampaan elämäntapaan, ottaa aikaa itselle sekä irtautua arjesta ja sen rutiineista.
Tämän jälkeen panelisteja pyydettiin kertomaan vihreän matkustamisen suunnittelusta sekä nimeämään suosikkikulkuvälineensä. Verkosta löytyvistä työkaluista mainittiin muun muassa sivustot Rio2Rome, Interrail Travel Planner ja The Man in Seat 61. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että matkan suunnittelu vie paljon aikaa, mutta mielenkiintoisten reittien löytämisen voi nähdä myös tärkeänä osana matkakokemusta. Matkan kohteen, luonteen ja tarjolla olevien vaihtoehtojen merkitystä pidettiin huomattavana, mutta junia pidettiin yleisesti mieluisimpana kulkuvälineenä niiden nopeuden ja mukavuuden vuoksi. Junat ovat myös kulkuvälineistä ympäristöystävällisimpiä.
Onko vihreä matkustaminen kalliimpaa?
Seuraavalla kysymyskierroksella panelisteja pyydettiin arvioimaan oman kokemuksen perusteella, onko vihreä matkustaminen väistämättä perinteistä matkustamista kalliimpaa ja vinkkejä sitä koskien, mitä tehdä ylimääräisenä matka-aikana. Usein vihreä matkustaminen todellakin on lentämistä kalliimpaa, mutta poikkeuksiakin löytyy kuten osa panelisteista muistutti. Esimerkiksi interrail-liput voivat olla edullinen ja joustava vaihtoehto lentämiselle. Myös linja-autolippu saattaa olla huomattavasti lentolippua halvempi. Toisaalta, kuten eräs panelisti muistutti, hieman korkeamman hinnan vastapainoksi saa uusia kokemuksia, joita lentämällä ei saisi. Vihreä matkustaminen avaa mahdollisuuksia kokea paikkoja, jotka lentämällä jäisivät huomaamatta.
Arvokkaiden kokemusten lisäksi jotkut panelistit korostivat olevansa valmiita maksamaan enemmän vihreästä matkustamisesta, ja esimerkiksi junalippujen ostaminen koettiin mielekkäämmäksi kuin lentoyhtiöiden taloudellinen tukeminen. Panelistit eivät kokeneet vihreän matkustamisen pidempää kestoa taakaksi, vaan pitivät aikaa hyvin käytettynä. Monien mielestä junissa, linja-autoissa ja lautoilla voi viettää laatuaikaa, toisin kuin lentokoneessa. Aika ja ylimääräinen oma tila mahdollistavat ”oman ajan”, jota panelistit kertoivat kaipaavansa arkeensa.
Ratkaisemattomia haasteita
Seuraavaksi panelisteja pyydettiin keskustelemaan vihreään matkustamiseen liittyvistä haasteista, etenkin työmatkustamisen viitekehyksessä. Yksi suurimmista mainituista haasteista on vihreän matkustamisen sovittaminen yhteen yliopistojen matkustussääntöjen kanssa. Erityisen suuren ongelman muodostavat päivärahat, mutta ongelmia on aiheuttanut myös Jyväskylän yliopiston matkanjärjestäjä CWT:n haluttomuus auttaa järjestämään tämänkaltaisia matkoja. Vihreä matkustaminen vaatii suunnittelemista ja matkaan sisältyy enemmän epävarmuutta, koska järjestelyt ovat monimutkaisia ja esimerkiksi jatkoyhteyksien määrä lisää myöhästymisen ja jumiin jäämisen riskiä.
Tähän liittyen panelisteja pyydettiin arvioimaan, miten vihreästä työmatkailusta voisi tehdä helpompaa. Osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että matkustussääntöjä on muutettava ja CWT:n pitäisi tukea yliopiston henkilöstöä vihreiden matkojen järjestämisessä vastustuksen sijaan. Kenties päivärahajärjestelmää voisi myös muuttaa siten, että vihreä matkustaminen ei tulisi aina automaattisesti kalliimmaksi. Saattaisiko esimerkiksi 50 % päivärahakorvaus ylimääräisille matkapäiville olla toteutettavissa?
Vihjeitä vasta-alkajille: kuinka matkustaa vihreästi?
Lopuksi panelisteja pyydettiin antamaan neuvoja niille yleisön jäsenille, jotka ovat kiinnostuneita vihreästä matkustamisesta mutta eivät ole sitä vielä kokeilleet. Pitkäjänteisyys on erittäin hyvä neuvo, koska määränpäähän pääseminen todennäköisesti kestää totuttua kauemmin. On myös syytä pitää mielessä, että kaikki ei välttämättä aina mene suunnitelmien mukaan, joten ei ole syytä odottaa liikoja, etenkään vihreää matkustamista vasta kokeillessa. Panelistit suosittelivat myös kokeilemaan aluksi yksinkertaista matkaa yleiskuvan saamiseksi vihreästä matkustamisesta. Panelistit myös suosittelivat hybridimatkustamista, johon sisältyisi esimerkiksi lento yhteen suuntaan yhdistettynä vihreään paluumatkaan. Näin myöhästymisriski olisi suurempi paluumatkalla, jolloin pelivaraa saattaa olla enemmän ja viivästymisillä olisi mahdollisesti pienempi haittavaikutus.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että vihreä matkustaminen tarjoaa loistavan mahdollisuuden pienentää matkustamisen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden uusiin löytöihin ja kokemuksiin matkan aikana – avainkysymys tässä on tehdä matkasta itse osa kohdetta. Toisaalta, jotta voisimme kunnolla hyödyntää vihreää matkustamista työelämässä, yliopistojen matkustussääntöjen tulisi muuttua. Jyväskylän yliopiston matkanjärjestäjän olisi myös tarjottava lisätukea vihreiden matkojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, sillä juuri heidän pitäisi olla matkustamisen asiantuntijoita matkan tilaajien sijaan. Rakenteellista muutosta tällä saralla motivoi se, että vihreä matkustaminen voidaan nähdä yhtenä niistä monista työkaluista, joita tarvitaan yliopiston saattamiseksi hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä.
