Kannanotto tohtorikoulutuksen tason säilyttämisen puolesta Jyväskylän yliopiston rehtorille
Perjantai 28. maaliskuuta 2025
Kannanoton tausta
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on päättänyt Jyväskylän yliopiston uusista väitöskirjavaatimuksista. Päätös on tiedotettu 17.12.2024, astunut voimaan 1.1.2025 ja se löytyy kokonaisuudessaan Dynastyn tietopalvelusta https://dynastyjulkaisu.jyu.fi/intra/aski/202437434.PDF.
Päätöksessä kuvataan Jyväskylän yliopiston väitöskirjojen yleiset kriteerit sekä kriteerit eriteltyinä tarkemmin artikkeliväitöskirjan ja monografiaväitöskirjan osalta. Päätöksessä yhtenäistetään Jyväskylän yliopiston väitöskirjavaatimuksia (joskin Kauppakorkeakoululle jätetään mahdollisuus hyväksyä myös “artikkeliväitöskirjaa muodoltaan ja vaatimuksiltaan vastaavan väitöskirjan, joka koostuu julkaisemattomista tieteellisistä käsikirjoituksista sekä yhteenvedosta”). Pääasiassa päätöksen tavoitteena voidaan katsoa olevan väitöskirjavaatimusten yhdenmukaistaminen ja tohtorintutkintojen nopeuttaminen.
Vastaavia päätöksiä on tehty muissakin yliopistoissa syksyn 2024 aikana ja tullaan todennäköisesti tekemään vuoden 2025 aikana. Uudet linjavedot liittyvät vuosina 2024–2027 toteutettavaan Kansalliseen tohtorikoulutuspilottiin, jonka tavoitteena on mm. lisätä tohtoreiden määrää, joustavoittaa tohtorikoulutuksen prosesseja ja kerätä tietoa tutkintoaikojen mahdollisesta sääntelytarpeesta. “Pilotissa yliopistot kehittävät ja uudistavat tohtorikoulutuksen käytäntöjä. Pilotoinnin taustalla ovat parlamentaarisen TKI-työryhmän ja hallitusohjelman kirjaukset” (https://okm.fi/tohtorikoulutuspilotti).
Yliopistoilla on tohtorikoulutuspilotin myötä tarve yhdenmukaistaa väitöskirjatutkimusvaatimuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa kuitenkin tohtorikoulutuksen ja väitöskirjojen vaatimusten laskua, sillä pilotin henki on nopeuttaa tohtorien valmistumisaikoja. Parhaillaan testausvaiheessa olevan tohtorikoulutuspilotin ei tulisi vaikuttaa tohtorikoulutuksen yleisiin kriteereihin ja laatuvaatimuksiin. Mahdolliset muutokset tulisi tehdä vasta tohtorikoulutuspilotin jälkeen – kun sen tulokset ovat tiedossa. Pilotti on kuitenkin ajanut yliopistot vaikeaan tilanteeseen, sillä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti Suomessa ei voi olla erilaisia virallisia vaatimuksia pilottilaisille kuin muille väitöskirjatutkijoille. Käytännössä tämä ajaa yliopistoja laskemaan vaatimustasoa kaikilta.
Me Jyväskylän yliopistolla toimivat henkilöstö- ja tutkijayhdistykset ja verkostot olemme huolissamme tohtorikoulutuksen tasosta ja etenkin sen alasajosta. Siksi haluamme tässä avoimessa kannanotossa kommentoida rehtorin päätöstä. Esitämme alla rehtorin päätöksen ongelmalliset kohdat, perustelumme ja näkökulmamme kyseisiin kohtiin sekä sen, mitä toivomme jatkossa.
Uusien väitöskirjavaatimusten ongelmalliset kohdat:
Kohta 1: 3–4 vuoden valmistumistavoite
Muotoilu: “Väitöskirjan aihe ja sisältö rajataan siten, että kokopäiväisesti opiskellen on mahdollista väitellä 3–4 vuodessa.”
Kohdan ongelmat:
- Tohtorin tutkinto vastaa laajuudeltaan työmäärää, joka on suoritettavissa kokopäiväisesti opiskellen neljässä vuodessa (https://www.jyu.fi/fi/tohtorikoulutus ; https://www.jyu.fi/fi/tohtorikoulutus/hae-tohtorikoulutukseen/tohtorihaku-hakemuksen-liitteet). Miten valmistumisaika on käytännössä tiivistettävissä kolmeksi vuodeksi kajoamatta tohtorintutkinnon laajuuteen?
Kohta 2: Artikkeliväitöskirjan vaatimukset artikkelien osalta
Muotoilu: “Artikkeliväitöskirjassa kyky soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa voidaan osoittaa vähintään kahdella, tyypillisesti 3–4 tieteellisellä julkaisulla tai käsikirjoituksella. Väitöskirja voi koostua julkaistuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä vertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista tai aiemmin julkaisemattomista käsikirjoituksista, jotka ovat tieteellisessä vertaisarvioinnissa tai valmiita lähetettäväksi vertaisarviointiprosessiin. Artikkeliväitöskirja ei kuitenkaan voi sisältää pelkästään vielä julkaisemattomia tai julkaistavaksi hyväksymättömiä käsikirjoituksia. Kaikissa artikkeliväitöskirjoissa tulee siten olla vähintään yksi julkaistu tai julkaistavaksi hyväksytty vertaisarvioitu artikkeli.”
Kohdan ongelmat:
- Muotoilu mahdollistaa tohtoroitumisen minimissään kahdella artikkelilla, joista toisen on oltava julkaistavaksi hyväksytty ja toinen voi olla valmis lähetettäväksi vertaisarviointiin. Käytännössä muotoilu mahdollistaa kuitenkin tohtoroitumisen yhdellä julkaistuksi hyväksytyllä artikkelilla, koska vaatimuksissa ei ilmaista, kuka seuraa tai miten seurataan, että artikkeli, joka on valmis lähetettäväksi vertaisarviointiin, tullaan todella lähettämään vertaisarviointiin, saati työstetään vertaisarviointikierroksen jälkeen valmiiksi julkaisuksi.
- Emme vallitsevasta tutkitun tiedon kriisistä ja globaalisti lisääntyvästä tiedevastaisuudesta huolestuneina tiedeyhteisön jäseninä näe mitään syytä sille, että väitöskirjatutkijoiden pitäisi väitellä, ennen kuin ovat ehtineet saamaan edes yhtä vertaisarvioitua, tiedeyhteisön arvioimaa artikkelia julkaistua.
- Jyväskylän yliopiston muotoilu on löyhempi kuin Helsingin yliopiston kritisoitu linjaus, joka sallii “erityislahjakkaiden väittelijöiden” väittelyn yhdellä “huippujournaalissa” julkaistulla artikkelilla.
- Vaatimuksissa ei ilmaista, kuinka yliopisto varmistaa journaalien laadun ja artikkeleiden tason. Miten on varauduttu esim. predatory journaaleihin, joissa artikkelin laadunvarmistus on puutteellista?
Kohta 3: Saman artikkelin käyttäminen useamman eri ihmisen väitöskirjassa.
Muotoilu: ”Yksittäistä julkaisua voidaan perustelluista syistä käyttää useammassa eri väitöskirjassa silloin, kun tekijöillä on omat itsenäiset osuutensa artikkelissa.”
Kohdan ongelmat:
- Olemassa olevien julkaisukäytäntöjen mukaisesti ensimmäisen kirjoittajan pitäisi tyypillisesti olla suurimmassa vastuussa artikkelista. Vaatimuksissa edellytetään nyt väittelijää selvittämään itsenäisen työnsä osuus yhteenveto-osassaan, mutta niissä ei ilmaista, miten taataan, että esimerkiksi artikkelin toinen tai kolmas kirjoittaja olisi tehnyt artikkeliin tarpeeksi, jotta se voidaan sisällyttää myös tämän väitöskirjaan.
- Voiko kohta “omat itsenäiset osuutensa artikkelissa” tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että väitöskirjaan sisällyttämiseksi riittää, että henkilö on kirjoittanut artikkeliin itsenäisesti esimerkiksi vain johdannon? Vaatimuksissa kirjoittajilta ei siis eksplisiittisesti edellytetä, että nämä olisivat osallistuneet artikkeleissa raportoituun tutkimukseen millään tavalla, kuten keräämällä tai analysoimalla aineistoa.
- Vaatimuksissa ei kuvata, kuka määrittelee tai miten määritellään “perusteltu syy” käyttää yhtä julkaisua useammassa eri väitöskirjassa.
Perustelut ja näkökulmat
On ongelmallista, että suuria linjavetoja tohtorikoulutuksen vaatimuksiin tehdään tohtorikoulutuspilotin takia, vaikka pilotti on vasta alkamassa, eikä tietoja sen toimivuudesta tai muista seurauksista luonnollisesti vielä ole. Huolenamme on, että jos neljän vuoden jälkeen tohtorikoulutuspilotti todetaan toimimattomaksi, viralliset vaatimukset on jo keretty vetää minimiin. Madallettuja kriteerejä tulee olemaan lähes mahdoton palauttaa edeltäneelle tasolle. Kysymmekin, tuleeko tohtorikoulutuspilotti laskeneeksi valtakunnallisesti tohtorikoulutuksen vaatimuksia pysyvästi, vaikka tarkoitus oli vasta kokeilla ja testata uutta mallia?
Vaikka Jyväskylän yliopiston uusissa väitöskirjavaatimuksissa kuvataankin, että artikkelimuotoisissa väitöskirjoissa “kyky soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa voidaan osoittaa vähintään kahdella, tyypillisesti 3–4 tieteellisellä julkaisulla tai käsikirjoituksella”, on vaatimuksiin kirjattu minimivaatimus huomattavasti vähäisempi. Virallinen linja on, että artikkelimuotoiseen väitöskirjaan riittää 1 julkaistavaksi hyväksytty artikkeli ja 1 artikkeli, joka on valmis lähetettäväksi vertaisarviointiin. Aika- ja rahoituspaineiden vain kiristyessä, on erittäin todennäköistä, että tulevaisuudessa tullaan yhä säännöllisemmin hyväksymään kahden julkaisun väitöskirjoja.
Päätöksessä ei myöskään ole mainintaa julkaisevan journaalin tasosta tai laadusta, vaan tämä jää käytännössä ohjaajien arvioitavaksi. Siinä missä Helsingin yliopisto perusteli yhden artikkelin riittävyyttä sillä, että artikkeli tulee julkaista poikkeuksellisen korkeatasoisessa lehdessä, ei tällaista ohjeistusta ole annettu Jyväskylän yliopistolla. Uusien väitöskirjavaatimusten myötä paljon valtaa ja vastuuta siirtyykin ohjaajille: jää ohjaustiimin arvioitavaksi, kuinka monta artikkelia ja minkä tasoisissa lehdissä julkaistuna riittää väittelyluvan hakemiseen. Tämä asettaa väitöskirjatutkijat eriarvoiseen asemaan. Lisäksi tiedossa on, että Jyväskylän yliopiston tiedekunnissa ja laitoksilla on valtava paine saada väitöskirjoja valmistumaan, koska valmistuneet tutkinnot näkyvät niiden tuloksessa. Tämä voi houkutella laskemaan rimaa joko tietoisesti tai alitajuisesti.
Mitä toivomme
Olemme huolissamme väitöskirjojen laatukriteereiden tulosorientoituneesta laskemisesta aikana, jossa tutkimusta ja tiedettä määrittelevät populistinen tieteen ja tiedon instituutioiden kriisi ja valeinformaation kasvu. Mielestämme rimojen laskemiselle ei ole tällaisena aikana varaa, vaan yliopistojen tulee päinvastoin pyrkiä entistä kunnianhimoisemmin olemaan kansallisesti ja kansainvälisesti johtava korkeakoulutusinstituutio, josta valmistuu aidosti korkeatasoisia osaajia ja asiantuntijoita.
Toisaalta haluamme huomauttaa, että tohtoreita uhkaa parhaillaan akateeminen työllistymiskriisi. Samana päivänä rehtorin päätöksen kanssa julkaistiin esimerkiksi tutkimus työttömyyden ansaan jääneistä tohtoreista (https://labore.fi/julkaisu/tutkimus-tyottomyyden-ansaan-jaaneet-tohtorit-paljastavat-akateemisen-tyollistymiskriisin-syvyyden/?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR2mQLoyyGo6rYzky22pYB0Cfe4GQtBAFc6SgqSAp-74bLK4gatc2sT2th0_aem_zMTCFHHNl3PCuua4NiaM9g&sfnsn=wa ; ks. myös https://yle.fi/a/74-20134039). Yhä enemmän ja nopeammin tohtoreita työmarkkinoille ajava päätös ei paranna tohtoreiden työllistymistilannetta, kun työmarkkinoille tulee yhä enemmän tohtoreita kilpailemaan samoista työpaikoista.
Uusissa väitöskirjavaatimuksissa tulisi mielestämme aukikirjoittaa:
- minkä tasoisia niiden journaalien, joihin väitöskirjan osaksi hyväksyttävät artikkelit submitataan tulee olla
- mitä tarkoittaa julkaistavaksi hyväksytty artikkeli (riittääkö “accepted with minor/major revisions vai tarvitaanko lopullinen julkaisupäätös)
- mitä käytännössä tarkoittaa “perusteltu syy” käyttää samaa artikkelia kahdessa eri väitöskirjassa, ja miten itsenäisen tutkimustyön osuus yhteisartikkeleissa varmistetaan
Lisäksi seuraavat kohdat tulisi mielestämme muuttaa:
- “Kaikissa artikkeliväitöskirjoissa tulee siten olla vähintään yksi julkaistu tai julkaistavaksi hyväksytty vertaisarvioitu artikkeli” tulee muuttaa muotoon “Kaikissa artikkeliväitöskirjoissa tulee olla vähintään yksi julkaistu vertaisarvioitu artikkeli ja yksi journaaliin submitattu vertaisarvioitavaksi tarkoitettu artikkelikäsikirjoitus”.
- “Väitöskirjan aihe ja sisältö rajataan siten, että kokopäiväisesti opiskellen on mahdollista väitellä 3–4 vuodessa” tulee muuttaa muotoon “Väitöskirjan aihe ja sisältö rajataan siten, että kokopäiväisesti opiskellen on mahdollista väitellä 4 vuodessa”.
Allekirjoitukset:
Pekka Pietilä, puheenjohtaja
Jyväskylän tieteetekijät ry
Kielikampuksen Postgrad -ryhmä
Jasmin Kilpeläinen-Pettersson, puheenjohtaja
Researchers in Education and Teacher Education at the University of Jyväskylä ry