Jytte järjestää syksyllä 2018 sarjakuvatyöpajan tutkijoiden työssään kohtaamasta vihapuheesta, syrjinnästä, ja häirinnästä. Sarjakuvatyöpajassa tuotetaan Jyväskylän yliopiston tiedeyhteisön yksilöiden kokemuksiin perustuvia lyhyitä sarjakuvamuotoisia tiedotteita, joilla edellä mainittuihin ongelmiin voidaan puuttua ja joilla niistä voidaan tiedottaa. Keräämme nyt anonyymillä vastauslomakkeella kokemuksianne vihapuheesta sekä ideoitanne aiheen käsittelyä varten. Varsinainen vihapuhetta tutkijoiden arjessa käsittelevä työpaja järjestetään lauantaina 6.10.2018. Pyydämme teitä sekä vastaamaan kyselyyn että ilmoittautumaan tilaisuuteen!
Kesäkuun 2018 alussa ansioituneesta kirjallisesta tai kulttuurisesta teosta myönnettävä Nuori Voima -palkinto ojennettiin journalisti Johanna Vehkoolle ja sarjakuvataiteilija Emmi Niemiselle, jotka tarkastelevat palkitussa teoksessaan vihapuheen teemaa sarjakuvamuodossa. (1) Teoksen voidaan nähdä olevan akateemiselle maailmalle relevantti kahdestakin eri näkökulmasta. Ensinnäkin palkitun Vihan ja inhon internet -teoksen sivuilla seikkailevat paitsi vihapuheen kohteeksi joutuneet yksityishenkilöt ja vihapuhekulttuuria ylläpitävät “trollit,” myös ajankohtaista teemaa tarkastelevat tutkijat. Toisekseen, vallitsevassa keskustelukulttuurissa tutkijat ovat joutuneet enenevässä määrin kohtaamaan itseensä kohdistunutta vihapuhetta.
Vihapuheeksi voidaan määritellä sellaiset ilmaisumuodot, jotka kumpuavat suvaitsemattomuudesta, loukkaavat ihmisoikeutta ja joko lietsovat tai oikeuttavat vihaa. (3) Vihapuhe on mielletty erityisesti verkkokeskustelulle ja sosiaaliselle medialle ominaiseksi ilmiöksi, minkä lisäksi sillä on nähty vahvoja yhteyksiä muun muassa populismiin. (4) Vihapuheen voikin nähdä kulttuurisen murrostilan oireena, jossa verkko- ja poliittisen keskustelun piirteet yhdistyvät vahingollisella (toksisella) tavalla.
Kytkös postfaktuaaliseen, rapistuvan yhteiskuntajärjestyksen pelon määrittämään maailmanaikaan voi selittää myös erityisesti tutkijoiden kohtaamaa vihapuhetta. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan vuonna 2015 suorittaman kyselyn mukaan tutkijoiden kohtaama vihapuhe onkin yleistynyt: kyselyn tulosten mukaan vihapuheen kohteeksi on joutunut yli 250 tutkijaa. (2) Kyselyn mukaan vihapuhe on myös voimistunut. (2) Sen muotojen tunnistetaan vaihtelevan solvaamisesta ja mustamaalaamisesta aina uhkailuun saakka. (7) Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston tiedeblogissa Outi Fingerroos kuvailee, miten somalien perheenyhdistämistä tarkastellutta akatemiahanketta koskenut rahoituspäätös poiki hankkeen johtajalle tappouhkauksen. (5)
Henkilökohtaiseen hyökkäykseen tutkijaa kohtaan johtaa usein sosiopoliittisesti tulenherkän, yksilön päätäntävaltaa uhkaavaksi koettavan tai muilta osin arkaluontoisen tutkimusaiheen kommentointi mediassa. Vihapuheen kohteeksi ovat historiallisesti joutuneet muun muassa muuntogenetiikan tutkijat, mutta tutkimukset osoittavat, että nykyään vihapuhe kohdistuu useimmiten yhteiskuntatieteilijöihin ja humanisteihin ja erityisesti vielä sukupuolentutkijoihin. (6) Vehkoon ja Niemisen teoksessa vihapuhe tunnistetaan tämän lisäksi sukupuolittuneeksi ilmiöksi, jonka kohteena ovat usein naiset. (7)
Vihapuhe ja sen pelko ovat tieteen kannalta ongelmallisia siksi, että ne pakottavat tutkijat harkitsemaan esiintymisensä kanavia ja muotoja, ja siten ne johtavat helposti sekä itsesensuuriin että rahoitusmahdollisuuksien kaventumiseen yhteiskunnallisen osallistumisensa tullessa rajoitetuksi. (2) Pahimmassa tapauksessa vihapuhe johtaa tiettyjen tutkimuskohteiden karttamiseen ja siten myös yhteiskunnallisen keskustelun kaventumiseen niiden osalta. (4)
Sen lisäksi, että vihapuhe on kuvatun kaltainen uhka vapaalle tieteelle, se on toistaiseksi myös ongelma, jonka äärellä tutkijan on helppo jäädä yksin. Huolimatta siitä, että verkkovihapuheen typistämiseen on ilmiön yleistymisen myötä alettu keskittämään poliisin voimavaroja, ja siitä, että Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta on yhteistyössä Suomen Pen-klubin kanssa peräänkuuluttanut tieteentekijöitä uhkaavan ilmiön parempaa huomiointia, joutuvat vihapuhetta kohtaavat tutkijat kohtaamaan myös yleisen keskustelun ja tukirakenteiden puutteen. Tukirakenteita on olemassa, mutta ne eivät ole yleisesti riittävän tunnettuja ja käytännössä toimivia. Juuri tähän korostuneeseen tiedonvälityksen tarpeeseen liittyen Jyväskylän yliopiston tieteentekijät toteuttavat syksyllä 2018 yhteistyössä Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen tutkijoiden kanssa aiheeseen keskittyvän sarjakuvatyöpajan ja tiedotuskampanjan.
Sarjakuvatyöpajassa käsitellään vihapuhetta ja epäsymmetrisen vallankäytön ongelmia
Sarjakuvatyöpajan tarkastelun kohteeksi valitaan vihapuheen lisäksi myös muita yliopisto- ja tutkimusmaailmaan paikantuvia, epäsymmetriseen vallankäyttöön liittyviä ongelmakohtia. Näin ollen työpajassa on mahdollista tarkastella muun muassa häirintää, syrjintää ja työpaikkakiusaamista. Erityistä huomiota pyritään kiinnittämään näihin ilmiöihin tasa-arvokysymyksissä, sekä rasismissa, seksismissä, ableismissa ja kieliperäisessä syrjinnässä. Näiden ongelmien käsittely jää helposti yksittäisten tutkijoiden vastuulle, erityisesti jos tutkijoiden käytettävissä olevista toimintamahdollisuuksista vallitsee epätietoisuutta. Työpaja aloittaakin laajemman vihapuhetta ja asymmetristä vallankäyttöä käsittelevän kampanjan, jonka puitteissa Jytte pyrkii sekä avaamaan keskustelua aiheesta että tiedottamaan tutkijoita käytettävissä olevista toimintamahdollisuuksista.
Sarjakuva on erinomainen väline voimakkaiden aiheiden käsittelyssä, minkä ovat huomanneet niin taiteilijat kuin tutkijat. Viimeksi kesällä 2018 sarjakuvan mahdollisuuksista on puhunut muiden muassa kirjallisuudentutkija Anna Vuorinne, joka tunnistaa sarjakuvan mahdollistavan vaikeiden kokemusten käsittelyn juuri lajityypilleen ominaisten seikkojen tähden (8). Järjestämämme sarjakuvatyöpajan painopiste ei niinkään ole osallistujien omissa kokemuksissa, mutta uskomme työpajan myös antavan tilaa omien kokemuksien ilmaisemiselle osallistujien oman halun mukaisesti. Sarjakuvatyöpajassa pyritään ideoimaan sarjakuvallisia tiedotteita erityisesti tutkijoiden toimintamahdollisuuksiin liittyen erilaisia tapausesimerkkejä käsittelemällä. Lopulliset sarjakuvat toteuttaa taiteilija Sirpa Varis.
Työpaja järjestetään lauantaina 6.10.2018 Lyhdyssä, ja sen vetäjänä toimii Emmi Nieminen. Tilaisuuteen sisältyy itsensä sarjakuvatyöpajan lisäksi myös päivän teemoihin orientoiva luento ja osallistujille ilmainen lounas. Tapausesimerkit työpajaan pyritään keräämään Jytten organisoimalla kyselyllä, johon yhdistyksen jäseniä pyydetäänkin nyt vastaamaan. Kyselyyn vastataan anonyymisti. Vastausaikaa on 14.9. saakka.
Löydät kyselyn täältä. Voit lisäksi ilmoittautua työpajaan jo nyt tällä ilmoittautumislomakkeella. Ilmoittautuminen on sitova.
Huom!
Jos olet joutunut vihapuheen, syrjinnän tai häirinnän kohteeksi ja kaipaat tukea, käännythän asianosaisien toimijoiden pariin. Esimerkiksi:
- Jyväskylän yliopiston häirintäyhteyshenkilö: https://www.jyu.fi/hallinto/toimikunnat/tasa-arvotoimikunta/yhdyshenkilot
- Omat luottamusmiehemme.
Viitteet:
(1) Miska Rantanen, “Vihan ja inhon internet -sarjakuva sai Nuori Voima -palkinnon,” Helsingin Sanomat 1.6.2018, URL:https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005701662.html
(2) “Tutkijat ja kirjailijat yhdistävät voimansa vihapuhetta vastaan,” Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta 27.10.2016, URL: https://www.tjnk.fi/fi/tutkijat-ja-kirjailijat-yhdistävät-voimansa-vihapuhetta-vastaan
(3) “Viharikos ja vihapuhe,” Poliisi.fi, URL: https://www.poliisi.fi/vihapuhe
(4) Tuija Saresma, ”Vihapuhe, netin törkkymegafoni ja tutkijoiden sensurointi,” Politiikasta.fi 4.9.2015, URL: https://politiikasta.fi/vihapuhe-netin-torkymegafoni-ja-tutkijoiden-sensurointi/
(5) Outi Fingerroos, “Turkasen typerää nollatutkimusta,” Jyväskylän yliopiston tiedeblogi 22.9.2017, URL: https://www.jyu.fi/fi/blogit/tiedeblogi/fingerroos-blogi1
(6) “Vihapuhe rajoittaa tutkijoiden ilmaisunvapautta — kohdistuu tietyille aloille,” Maaseudun tulevaisuus 11.2.2018, URL: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.223980
(7) Annamari Tolonen, “Tutkija jää yksin törkypuheen edessä,” Inhimillisiä uutisia 7.4.2017, URL: https://www.veikkaus.fi/fi/yritys?template=RT_VEDONLYONTI20V_AIKAJANA#!/article/inhimillisia-uutisia/julkaisut/2017/04/tutkija-jaa-yksin-torkypuheen-edessa/toimitus
(8) Anna Vuorinne, “Voiko katse raiskata? Sukupuolittuneen vallan ja seksuaalisen väkivallan feministinen kritiikki Ulli Lustin omaelämänkerrallisessa sarjakuvassa Tänään on loppuelämäsi viimeinen päivä,” Avain 2/2018, URL: https://journal.fi/avain/article/view/73017