Kuvitteellisen opiskelijan karanteenipäiväkirja valottaa opiskelun arkea poikkeuksellisen kevään ajalta. JYYn Miikael Saksman arvioi opiskelijoille tarjottua tukea ja palveluita sekä pohtii, kuinka ne vastasivat ylioppilaskunnan koronakyselyssä nousseisiin huoliin.
16.3 Olo on jotenkin tyhjä ja lamaantunut, hallitus julisti juuri poikkeustilan maahamme, mitä yliopiston kiinniolo meinaa? Miten kauan tää kestää? Miten opinnot etenevät? Miten saan lainattua tenttikirjat kirjastosta?
Tuntuu et yhteiskunta on jotenkin sekaisin, kaikki hamstraa vessapaperia, onneksi itse ostin jo viime viikolla. Miten jaksan tätä yksinoloa ja sosiaalista eristäytymistä? En pääse rentoutumaan kavereitten kanssa hengaillemalla.
Muistan kuinka 12.3. suunniteltiin vielä JYYn vuosijuhlia aamupäivällä, mutta iltapäivällä suunniteltiin jo tilaisuuden siirtoa hallituksen tiedotustilaisuutta seuratessa. Pe 13.3. klo 10 oli kevään yksi tärkeimmistä ja mielenkiintoisimmista kokouksista. Kalenteriin oli siis tullut kokous otsikolla “koronakokous”. Tuossa kokouksessa mietimme siirtymistä etätyöskentelyyn.
Kun poikkeusoloihin siirryttiin, me JYYn toimistolla päätimme ettei lamaannuta. Kääritään hihat ja aletaan hommiin helpottamaan opiskelijoiden arkea yhdessä muun yhteisön kanssa. Minulle poikkeusoloihin siirtyminen tuli täytenä yllätyksenä. Omat opinnot eivät huolettaneet, mutta huoli omasta sekä läheisten terveydestä ja henkisestä jaksamisesta oli kova.
19.3 Jaahas JYYltä tuli koronakysely sähköpostiin. Mukavaa että JYY kyselee tunnelmia. Avaudun: kirjastosta, yksinolosta, laitehuolista. Mietin et miten pystyn pitämään opiskelukykyä yllä ja miten saan raavittua riittävät opintopisteet kasaan, kun pari kurssia peruuntui.
Keväällä taisi olla nimenomaan JYY, joka korkeakoulukentällä avasi pelin koronakyselyiden suhteen. Täytyy sen verran nostaa kissan häntää, että tämä osui nappiin. Kyselylomakkeella opiskelijat saivat purettua huoliaan ja me saimme poimittua asioita, jotka ovat opiskelijoilla murheina. Näitä asioita me JYYssä veimme tiedoksi yliopistolle, jotta he saivat haasteita tietoon ja pystyivät osaltaan ratkomaan niitä. Kun katsoo taaksepäin, voi olla ylpeä. Esiin nousseita haasteita ja huolia jälkikäteen katsoessa tuntuu siltä, että lähes kaikki, joihin voitiin vaikuttaa, saatiin ratkottua parhain päin.
21.3 etäopiskelu tuntuu oudolle. Kun istuu tässä ruokapöydän ääressä opiskellessa ja sit siirtyy illaksi sohvalle, niin alkaa pikkuhiljaa seinät kaatumaan päälle. Onneksi ainakaan vielä ei ole ulkonaliikkumiskieltoa. Myös kotona on vaikeampi keskittyä opiskeluun. Alan helposti touhuamaan siinä luennon ohessa kaikkea muuta (tänään pesin uunin).
Kirjasto aukesi, mutta ymmärrettävästi sieltä ei saa itse lainata kirjoja tai jäädä sinne opiskelemaan ja työskentelemään kirjaston koneille. Itselleni on paljon helpompi keskittyä siellä ja saan myös paremmin hommia aikaiseksi siellä, mutta ei tälle yliopisto voi mitään. Onneksi voin kuitenkin tilata kirjat ja noutaa ne kirjaston edestä. Nyt pystyy näiltä osin opiskelemaan normaalisti, vaikka on se outoa et pitää tietää mitä sieltä tarvitsee etukäteen eikä vain tutkia mitä tarvitsee.
Etäopiskelutaidot nousivat isosti koronakyselyssämme esiin ja tätä huolta vietiin myös tiedoksi yliopistolle. Ylioppilaskunta on myös syksymmällä toteutetuissa kyselyissään keskittynyt käsittelemään juuri etäohjausta ja -opetusta.
26.3 Semman delivery on paras ja onneksi Kela antaa nyt ostaa kaks annosta kerrallaan itselle ja kaverille. Matilla on siis flunssaa niin voin näin jeesiä sitä.
Yksi opiskelijan arkea helpottanut kädenojennus oli Kelan antamat joustot ateriatukeen. Opiskelija pystyi muun muassa ostamaan kaksi ateriaa ja sai ostettua myös kaverin opiskelijakortilla kaksi ateriaa. Veikkaan, että tämä jousto ja Semman delivery-palvelu helpottivat monen opiskelijan arkea – ainakin omaa arkea tämä helpotti paljon.
Kevät sai minut myös ymmärtämään minkälainen voima on yhteisössä ja miten me pidimme toinen toisistamme huolta. Ainakin omasta mielestäni koronatilanne lähensi JYYn ja yliopiston johdon suhteita entisestään. Itse olin jopa enemmän tekemisissä koulutuksesta vastaavan vararehtori Laakson kanssa, kuin omien porukoitteni. Hyvä yhteydenpito näkyi myös muualla. Koko kevään ajalta kantautui JYYn korviin todella paljon positiivista palautetta yliopiston viestinnästä kaikilla eri tasoilla.
Yliopisto piti opiskelijoille suunnatun koronainfon vol 1. Viimeinkin sain vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Toki kaikkeen ei ollut vielä vastausta mutta niitä selvitetään. Tällainen asia on esimerkiksi, se että miten pystyn tulostamaan, näytön tuijotuksen lomaan kaipaan paperin kanssa työskentelyä. Mukavaa et yliopiston johdolla on aikaa avata meitä opiskelijoita mietityttäviä asioita. Nää ja myös muu yliopiston viestintä on auttaneet epätietoisuuden sietämisessä ja ne on olleet todella hyvää ja selkeää. Myös koti tiedekuntani ja laitokseni on viestineet todella hyvin. Opettajien panostus viestinnän jopa yksittäisten kurssien tasolla on ollut ihailtavaa.
Laitetuen tarjoaminen oli omaan tietoni mukaan ainoa tämänkaltainen tuki opiskelijoille koko Suomessa. Riittämättömät etäopiskeluvälineet tulivat esiin koronakyselyssä. Veimme havainnon tiedoksi yliopiston johdolle ja löysimme siihen yhdessä ratkaisun. JYY jakoi JYUn rahoittamana 100 kappaletta 150€ laitetukistipendejä. Yliopisto jakoi myös lisenssejä opiskelussa tarvittaviin maksullisiin ohjelmiin kuten SPSS:ään.
8.4 laitetuen toiveisiin on vastattu. Mulla on siis lukioajoilta peräisin oleva läppäri, joka on ollut päivitystarpeessa viimeiset 2,5 vuotta. Mut en ole päivittänyt sitä, sillä taloudellinen tilanne on ollu hankala ja oon pystynyt tekemään kaikki tarvittavat konehommat kirjastosta käsin.
Vanha kone ei oikein jaksanut pyörittää teamsiä ja zoomia. Myös TIMin käyttö oli takkuilevaa ja tiedostojen lataaminen toi työskentelyyn ylimääräisen kahvitauon.
Tänään tuli yliopistolta ilmoitus et mulla on nyt 2 kk voimassa oleva SPSS-lisenssi. Onneksi sain yo:lta lisenssin, sillä muuten olisin joutunut maksamaan siitä itse. Kaverit on kertoneet myös et hekin ovat saaneet tarvitsemansa lisenssit. Joillain on ollut tosin haasteena et koneen tehot ei oikein riittäneet.
Kevään karanteeniaikoina porukka kaipaili lähikontakteja ja tämä heijastui koronakyselyn vastauksiin. Etäohjauksesta ja etänä tarjotuista StudentLife-palveluista on kuitenkin tykätty. Mielestäni näitä uusia tapoja ei siis sovi myöskään unohtaa, vaan jatkaa niiden käyttöä ja kehitystä. Jos tällaiset mahdollisuudet madaltavat kynnystä hakea apua, on se siinä tapauksessa tarpeellinen tukikeino. Kyselyissämme nousi usein esiin monenlaista epävarmuuden tunnetta. Tämä on todella ymmärrettävää ja inhimillistä.
17.4 Nyt alkaa epävarmuuden tunne kasvamaan. En osaa sanoa miksi, mut kaipaan sitä oravanpyörää, mikä tuntuu normi arjessa tylsältä tai jopa puuduttavalta. Epävarmuutta olen kyllä oppinut sietämään, mut silti on huolta opiskeluiden etenemisestä. Saanko tarvittavan määrän noppia kasaan. Niin ja sit kesäajan toimeentulo. Veikkaan et kesätyöpaikat on nyt kortilla.
Työmäärä on tuntunut lisääntyvän, sillä monia tehtäviä korvataan esseillä. Muutenkin kuormittavassa ja stressaavassa tilanteessa tää ihmetyttää. En osaa sanoa miksi tää on tapahtunut ja miksi kaikki tehtävät korvataan esseillä. Alkaa ärsyttää ja muutenkin kyrsimää nää esseetehtävät.
Moni opiskelija koki, että työmäärä kasvoi kevään aikana. Tämä liittynee suoritustapoihin ja siihen, kuinka kurssit toteutettiin. Työmäärän kasvamisen kokemukset ovat jokseenkin huolestuttavia, mutta varmaan tämäkin johtuu osin siitä, että kevät oli muutenkin kuormittavaa aikaa esimerkiksi kesätyömarkkinoiden suhteen. Olen joka tapauksessa kiitollinen siitä, että kurssit saatiin pyörimään ja näin opintoni ovat edenneet. Toki täytyy myös huomioida se, että osa opiskelijoista karsi kuormittavuuden vuoksi kursseja pois.
18.4 kesätyö. Onneksi se ei lähtenyt alta, tää helpottaa stressiä. Tosin tää on rafla-alan hommaa, niin kattoo nyt onko tulossa miten paljon töitä. Student lifelle kiitos. Ne on tukeneet mua mun kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Toivottavasti jatkossakin ois etäpalveluita.
Vappuna, ja muutenkin, ainejärjestöt ovat järjestäneet etätapahtumia, jotka ovat toimineet monelle tärkeänä henkisenä voimavarana. Itselleni ylioppilaskuntien etähengaillut keväällä toimivat jokaviikkoisena piristyksenä ja avautumisen paikkana.
Vappuviikko. Etävappu on täällä ja ainejärjestössä oli muutama kiva tapahtuma. Muutenkin ainejärjestön ja kaveriporukan mukavat etähengailut on olleet kantavia voimia mulla tässä kevään aikana. On kiva avautua tilanteesta sellaisille henkilöille, jotka ymmärtää. Tykkäsin myös pelailla eri pelejä verkon välityksellä kavereiden kanssa. Myös etänä pidetyt kahvihetket on olleet ilo.
Mikä muuttuu? Mikä on se kuuluisa ”uusi normaali” täällä Jyväskylän yliopistossa opetuksen suhteen? Tätä olen itse pohtinut syksyisinä iltoina. Etäopiskelumahdollisuudet paranevat ja se on hyvä asia. Luentotallenteiden avulla on helppoa palata luennoilla epäselväksi jääneeseen kohtaan tai opiskella toiselta paikkakunnalta käsin. Toivon että tätä käytäntöä jatketaan silloinkin, kun korona on saatu nujerrettua. Keväällä rakennetut etäopiskelukurssit jäävät toivottavasti pysyvästi esimerkiksi kesäopintojen tarjottimelle.
Seuraavaksi haluan sanoa KIITOS! Kiitos juuri sinulle panoksestasi opiskelijan arjen helpottamiseen ja siinä tukemiseen. Rehellisesti sanottuna olin yllättynyt, kuinka hyvin keväästä selvittiin ja miten ketterästi etäopetus saatiin käynnistettyä. Kiitos siis vielä kerran siitä.
Loppuun voisi todeta: onpahan ollut vuosi! Paljon on tullut kasvettua koulutuspolitiikan saralla, opittua uudenlaisia työskentelytapoja ja yhdessä pidettyä lippua korkealla.
Miikael Saksman
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) hallituksen jäsen
Korkeakoulupolitiikka ja tutorointi
(kuva: Aleksi Murtojärvi)