TES-neuvottelukierroksella 2025 työntekijäliitot ovat joutuneet ottamaan käyttöön yliopistosektorilla harvoin nähtyjä painostustoimia neuvotteluiden katkettua 22.4. tuloksettomina. Työnantajapuoli otti välittömästi neuvottelujen katkettua jokaisessa yliopistossa käyttöön poikkeuksellisen rajut vastatoimet: Ammattiliittojen jäsenmaksujen työnantajaperintä lopetettiin ja luottamusmiesten koulutuksiin osallistuminen työajalla estettiin. Nämä toimet kohdistuvat yksittäisiin ammattiliittojen jäseniin ja ovat mahdollisesti laittomia.
Neuvottelujen eräänä kiistakapulana on työehtosopimuksen kirjaus kontaktiopetustuntikatosta. Se on työehtosopimuksen ainut kirjaus, joka suojaa opetuspainotteisissa tehtävissä työskenteleviä liialliselta työmäärältä.
Neuvottelutilannetta hankaloittavat myös Sivistysala ry:n (Sivista) julkisuudessa esittämät paikkansapitämättömät väitteet neuvottelutilanteesta ja työehtosopimuksesta sekä muutaman yliopiston rehtorin ryhtyminen Sivistan äänitorveksi. Pidämme rehtorien toimintaa erikoisena etenkin, kun ottaa huomioon heidän asemansa yliopistojen hallitusten valitsemina yliopistoyhteisön edustajina. Koemme, että nämä toimet ovat omiaan murentamaan luottamusta yliopiston johdon ja yliopistoyhteisön välillä ja rikkomaan rakentavaan yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen perustuneen tasapuolisen suhteen.
Yliopistoja edustavan työnantajaliitto Sivistan vahvasti julkituomana tavoitteena on mitä ilmeisemmin opetustuntikattokirjauksen poisto ilman korvaavan järjestelmän rakentamista työehtosopimuksen puitteissa. Tätä näkemystä tukevat Helsingin – , Turun – ja Itä-Suomen yliopiston rehtorien haastattelut Sivistan blogissa. Siinä kontaktiopetustunneille asetettua kattoa syytetään muun muassa työuupumuksen ja liiallisen työkuorman aiheuttamisesta, koska työnantajapuolen oma tulkinta käsitteestä kontaktiopetus sisältää vain kasvokkain tapahtuvaa opetusta.
Sivistan blogissa Turun yliopiston rehtori Marjo Kaartinen kertoo havainneensa, että opettajat “ajavat itsensä piippuun, kun rajat opetustehtävien osalta ovat epäselvät. Kontaktiopetustunti on käsitteenä täysin vanhentunut. […] Kontaktiopetusajattelusta luopumalla voitaisiin varmistaa, että työn kokonaiskuva saataisiin näkyvin.” Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom on sitä mieltä, että työajan mittaaminen kontaktiopetustunnein “ei ole kestävää eikä reilua”. Itä-Suomen yliopiston rehtorin Tapio Määtän mukaan työehtosopimuksessa määritelty jako kontaktiopetustunteihin ja tutkimukseen on “liian jäykkä” ja “kontaktiopetustuntikäsiteestä luopuminen […] on hyvinvointiprojekti”.
Työehtosopimuksen kirjauksen perusteella näiden väitteiden voidaan katsoa olevan virheellisiä, sillä työehtosopimus ei määrittele kontaktiopetus-termin sisältöä. Näkemys, jonka mukaan tähän ei voida laskea muuta kuin luento-opetusta on täysin työnantajapuolen omaa tiukkaa tulkintaa, mikä ei vastaa yliopistojen käytäntöä.
Kontaktiopetuksen alle työsuunnitelmaan kirjattava työ määritellään tyypillisesti paikallisesti, jopa tiedekunta- ja laitostasolla. Työnantajalla on siis jo mahdollisuus itse päättää, mitä kontaktiopetuksen alle lasketaan ja miten esimerkiksi hybridi- ja etäopetus sekä opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen kuluva aika huomioidaan työsuunnitelmissa. Lisäksi työehtosopimuksen kirjauksessa määritellään vain katto opetustunneille, jota ei ole pakko työsuunnitelmassa täyttää kokonaan. Nykyisen työehtosopimuksen ja hyvän työsuunnittelun puitteissa on siis täysin mahdollista varmistaa työhyvinvointia tukeva kohtuullinen työkuorma opetuspainotteisissa tehtävissä toimivalle henkilöstölle.
Usean yliopiston strategiassa mainitaan keskeisenä arvona työntekijöiden hyvinvointia tukeva työnantajapolitiikka (mm. Helsingin, Turun, ja Itä-Suomen yliopistot) sekä painotetaan vahvasti yliopiston tavoitetta olla paras työpaikka tutkimus- ja opetushenkilökunnalle (mm. HY).
Strategioidensa perusteella yliopistot ovat varsin tietoisia yliopistosektorin työntekijöitä vaivaavista ongelmista ja tavoittelevat uupumuksen ja -riskin vähentämistä työhyvinvointia ja henkilöstön hyvinvointia tukevin toimin (HY, TY, UEF). Näillä kirjauksilla ei kuitenkaan näytä olevan vaikutusta yliopistojen johdon Sivistan kautta ajamiin tavoitteisiin, jotka työntekijäpuolen arvion mukaan kasvattaisivat aikaisemmin kontaktiopetustuntikaton alaista työmäärää jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi nykyiseen nähden.
Työntekijäpuolen selvitysten mukaan erityisesti opetuspainotteisissa tehtävissä opetuksen työkuorma on jo nykyisellään hallittavissa olevan äärirajoilla ja aiheuttaa merkittävää työpahoinvointia sekä työperäistä stressiä. Opetuksen määrää ei täten ole mitenkään mahdollista kasvattaa ilman, että se johtaisi valtavaan laskuun työntekijöiden hyvinvoinnissa.
Tällä kirjeellä haluamme esittää teille, hyvät yliopistojen hallituksen edustajat ja
ylimmät päättäjät, seuraavat kysymykset:
- Edustavatko Sivistan tavoitteet yliopistonne hallituksen tavoitteita?
- Allekirjoitatteko nimittämienne rehtorien Sivistan blogissa esittämät väitteet kontaktiopetustuntikatoista ja niiden vaikutuksista työntekijöihinne?
- Miten Sivistan tavoitteet tukevat yliopistonne strategisia tavoitteita työnantajapolitiikkaan liittyen?
- Hyväksyttekö ammattiliittojen jäsenmaksujen työnantajaperinnän lopettamisen ja luottamusmiesten koulutuksiin osallistumisen estämisen tasasuhtaisena vastatoimena työntekijäliittojen antamalle lakkovaroitukselle yhdeksi päiväksi yhteen yliopistoon?
- Onko teidän mielestänne yliopiston strategian ja työnantajapolitiikan mukaista ajaa Sivistan kautta sellaisia muutoksia työehtosopimukseen, joiden voidaan jo tässä vaiheessa katsoa aiheuttavan merkittävää lisäkuormitusta työntekijöille?
- Oletteko valmiita keskustelemaan kirjauksesta kontaktiopetustunneista yhdessä työntekijäpuolen kanssa Sivistan kautta suorittamanne yksipuolisen sanelun sijaan?
- Ovatko yliopistonne työntekijät ansainneet yleisen linjan mukaiset palkankorotukset, joita ei kytketä työn tekemisen edellytysten ja työehtosopimuksen tekstipykälien heikennyksiin?
Toivomme tämän kirjeen herättävän keskuudessanne keskustelua yliopistojen Sivistan kautta ajamasta kovan linjan työnantajapolitiikasta. Mikäli huomaatte asettuvanne esittämiämme kysymyksiä pohtiessanne enemmänkin työntekijäliittojen kannalle, haluaisimme myös muistuttaa teitä siitä tosiasiasta, että työnantajaliitto Sivista on Teidän valitsemanne edustaja yliopistollenne työnantajana.
Toivomme pikaista vastausta huoliimme.
Allekirjoittaneet, 14.5.2025
Olli-Pekka Kasurinen
koordinaattori, Helsingin yliopiston tieteentekijöiden puheenjohtaja
Saara Koikkalainen
yliopistotutkija, Itä-Suomen tieteentekijöiden puheenjohtaja
Mariana Galvão Lyra
tutkijatohtori, Lappeenrannan ja Lahden tieteentekijöiden puheenjohtaja
Heidi Konttinen
väitöskirjatutkija, Lapin tieteentekijöiden puheenjohtaja
Ville Kellokumpu
tutkijatohtori, Oulun yliopiston tieteentekijöiden puheenjohtaja
Derek Ruez
akatemiatutkija, Tampereen yliopiston tieteentekijöiden puheenjohtaja
Teemu Mäenpää
yliopistonlehtori, Vaasan yliopiston tieteentekijöiden puheenjohtaja
Sirpa Aalto
chef för forskningsservice, ordförande för Forskarföreningen vid Svenska
handelshögskolan
Pekka Pietilä
väitöskirjatutkija, Jyväskylän tieteentekijöiden puheenjohtaja
Johanna Wartio
projektiasiantuntija, Aalto-yliopiston tieteentekijöiden puheenjohtaja
Marko Helenius
yliopisto-opettaja, Tampereen tekniikan tieteentekijöiden puheenjohtaj