Tatte tarjosi konsistorin vaaleissa ehdolla oleville jäsenilleen mahdollisuuden esittäytyä ja kertoa ajatuksiaan yliopistodemokratiasta. Heille esitetiin seuraavat kolme kysymystä:
- Kuka olet?
- Mitkä ovat sinun mielestäsi yliopiston toiminnan keskeisimmät haasteet ja mahdollisuudet konsistorin neljän vuoden toimikauden aikajänteellä?
- Mitä yliopistodemokratia sinulle tarkoittaa?
Alla löydätte saamamme esittelyt ehdokkailta Yliopistodemokratia vaaliliitosta, jotka vastasivat kyselyymme.
Mikko Poutanen (Ehdokasnumero 25)
- Tutkijatohtori Mikko Poutanen, politiikan tutkimus (MAB)
- Yliopiston olisi tärkeää antaa tilaa yhteisölleen rakentua yhteen fuusioprosessin jäljiltä. Ongelmia ei kannata lakaista maton alle, vaan nostaa niitä keskusteluun, sillä vain näin yhteisön jäsenet voivat kehittää aitoa suhdettaan sekä yliopistoon instituutiona että toisiinsa. Haluan edistää sellaisen yliopiston kehittymistä, jossa kaikkien yhteisön jäsenien on hyvä olla opiskelijoista professoreihin. Tämän saattaa joskus vaatia myös selvän kannan ottamista asioissa, jotka uhkaavat yliopiston hyvinvointia yhteisönä. Yhtenä painotusalueena itselläni ainakin on johtamisjärjestelmän jatkuvaa rakentava kehitys siten, että yliopistoyhteisöllä on aito ja merkityksellinen rooli yliopiston suunnan määrittelyssä. Yliopistoamme on rakennettava yliopistolaisten tekemän työn ja asiantuntemuksen varaan.
- Yliopistodemokratia on mielestäni lopulta melko arkipäiväistä aktiivisen kiinnostuksen osoittamista työyhteisöä ja tiedeyhteisöä kohtaan. Yliopistodemokratia on keskeinen osa akateemista vapautta ja siksi sitä on tärkeää suojella ja edistää. Demokratia hallintomuotona vaatii toki paljon jäseniltään, mutta muut vaihtoehdot ovat selvästi huonompia. Yliopistopolitiikka on osa yliopistodemokratiaa ja yliopistoa instituutiona. Jos yliopistodemokratia toimii, niin toimii yleensä yliopistokin.
Twitter: @PoutanenMJ
Jani Hakkarainen (Ehdokasnumero 38)
- yliopistonlehtori Jani Hakkarainen, filosofia
- Konsistorin valitsee hallituksen jäsenet. Se on ratkaiseva kysymys yliopistomme kannalta. Itsehallinto tulisi saada takaisin kuten leikkaukset osoittavat. Se on mahdollista vain yhteisön jäsenten hallituspaikkojen avulla. Tavoitteena tulee olla enemmistö, joka representoi koko yhteisöä. Ulkoisten jäsenten tie on nähty.
- Yliopistoyhteisö hallitsee itse itseään tieteen autonomian mukaisesti edustuksellisten elimien avulla. Vastaava demokraattinen itsehallinto on kaikille tuttua esimerkiksi kunnista.
Twitter: @HakkarainenJani
Hanna Kuusela (Ehdokasnumero 42)
- Hanna Kuusela, akatemiatutkija, konsistorin jäsen (2018–2021).
- Kolme periaatettani nyt ja jatkossa: itsehallinto, demokratia ja vapaus.
- Kirjoituksiani konsistorista, korkeakoulupolitiikasta ja yliopistodemokratiasta löydät täältä: https://hannakuusela.wordpress.com/
Sinikka Torkkola (Ehdokasnumero 49)
- Sinikka Torkkola, yliopistotutkija, pääluottamusihminen.
- Yliopistolaiset tekevät yliopiston. Konsistorin tehtävä seuraavan neljän vuoden aikana ja aina varmistaa, että yliopistoa ja tiedettä koskevat päätökset tehdään yhdessä yliopistolaisten kanssa. Syksyn 2021 yhteistoimintaneuvottelut ovat olleet huono esimerkki siitä, mitä tapahtuu, jos yliopistolaiset ja heidän asiantuntemuksensa sivuutetaan. Yliopistoyhteisöstä erillään rakennellut kehittämisprojektit eivät muuta yliopistoa paremmin toimivammaksi vaan heikentävät sitä. Yliopiston muutosten pitää perustua yliopistoyhteisön tunnistamiin tarpeisiin ja tarvittavat muutokset tulee tehdä yhdessä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa.
- Yliopistodemokratia merkitsee minulle ennen muuta takuuta tieteen autonomialle eli tiedettä koskevat päätökset tehdään tiedeyhteisössä ja että yliopistolaiset ovat yhdessä tekemässä ylopistoa koskevia päätöksiä. Avoin keskustelua on tärkeä osa demokratiaa, mutta se ei yksistään riitä. Yliopistolaisilla pitää olla todellista valtaa päätettäviin asioihin.