Yliopistossa voit myös äänestää – ja juuri nyt tämä mahdollisuus, oikeus ja periaate on konkreettisesti käsillä. Kyse ei ole vain yliopiston, vaan ehdottomasti myös yliopistoyhteisön itsehallinnosta.
Itsehallintoon kuuluu omat yliopistokohtaiset toimielimet, joista konsistori on yksi. Tutkijat ja opettajat eivät useinkaan ole suoraan tekemisissä konsistorin kanssa, mutta sen rooli ja tehtävät on tärkeää tuntea – erityisesti kun vaalit ovat meneillään. Tämä ei koske vain omaa äänestämistä, vaan laajemmin ymmärrystä siitä, miten yliopiston hallinto toimii ja miten päätöksiä tehdään.
Konsistorin tehtävänä on yliopiston kokonaisuudesta huolehtiminen – ei sen vähempää eikä enempää. Se toimii koko yliopistotasolla hallintoelimenä, kuten yliopistolaissa on sanottu. Konsistorin asema ja olemassaolo ovat siis lainsäädännöllisesti turvattuja, mikä korostaa sen merkitystä osana yliopiston ja yliopistoyhteisön itsehallintoa.
Konsistori tulee latinan sanasta consistorium, joka tarkoitti alun perin kokousta, neuvostoa tai istuntoa. Se on muodostunut verbistä consistere, joka taas tarkoittaa “seistä yhdessä” tai “kokoontua yhteen”.
Konsistori hallintoelimenä
Konsistori ja hallitus ovat yliopiston hallintorakenteessa kaksi erillistä hallintoelintä. Niiden tehtävät eroavat toisistaan, mutta yhteys on silti tärkeä. Konsistori tekee muutaman keskeisen päätöksen, jotka koskevat yliopiston hallitusta. Näiden päätösten kautta konsistori vaikuttaa siihen, millainen hallitus yliopistolla on ja myös siihen miten hallitus toimii edelleen omassa tehtävässään. Tampereen yliopistossa konsistori teki lokakuussa (2025) hallitusjäsenten nimityksiä, mikä konkretisoi sen keskeisen roolin yliopiston hallintorakenteessa.
Mistä muusta konsistori päättää?
Konsistorin toimivalta on lainsäädäntöperustaista. Yliopistolakiin perustuen konsistorilla on sekä hallinnollista nimitysvaltaa että akateemista päätösvaltaa. Konsistori
- nimittää säätiöyliopiston hallituksen yliopiston perustajia kuultuaan
- päättää tutkintosäännöstä, opetussuunnitelmista ja opiskelijoiden valintaperusteista
Konsistori hallintoelimenä varmistaa, että tietyt asiat tehdään yliopistoyhteisön omassa päätöksenteossa. Johtosääntö (yliopiston sisäinen sääntö) myös edellyttää, että konsistori määrää yliopiston hallituksen jäsenten toimikauden pituuden.
Näin konsistorin jäsenkokoonpano muodostuu
Konsistorin kokoonpano on kirjattu yliopistolakiin. Jäsenmäärä on yliopiston käsissä, laki määrittää vain jäsenten maksimimäärän. Tampereen yliopiston konsistorissa toimii 19 jäsentä. Asia on todettu vaalisäännössä. Jäsenkokoonpanossa on yliopistoyhteisön eri ryhmiä, mutta jäsenten keskinäisestä tasakokoonpanosta ei ole kyse. Jäsenyys on henkilökohtainen ja määräaikainen.
Professorit: Yliopiston vaalisäännön mukaisesta ryhmästä 1 – eli professoreista – konsistorissa istuu kahdeksan (8) jäsentä. Heillä ei ole konsistorissa varajäseniä. Professorijäsenten kokoonpanossa pyritään siihen, että yliopiston eri tieteenalat tulevat mahdollisimman monipuolisesti edustetuiksi.
Opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muun henkilöstö: Ryhmästä 2 (ns. II kiintiö) valitaan kuusi (6) jäsentä ottaen huomioon tieteenalojen moninaisuus. Vähintään yhden valitun tulee edustaa muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä. Varajäseniä ei valita.
Opiskelijat: TREY nimeää konsistoriin viisi (5) opiskelijajäsentä omien sääntöjensä mukaisesti. Tavoitteena on, että opiskelijajäsenet muodostavat mahdollisimman monipuolisen läpileikkauksen eri tieteenaloista. Opiskelijajäsenilläkään ei ole varajäseniä.
Konsistorin vaali 17.- 28.11.2025
Konsistorin jäsenten valinta tapahtuu yliopiston sisäisenä vaalina. Vaaleissa sinulla on tärkeä tehtävä ja oikeus: äänioikeus ja suora vaikutusmahdollisuus keitä valittavassa konsistorissa istuu.
Voitko sinä äänestää? Äänestämään pääsee mikäli olet 1) ollut yliopistossa päätoimisessa työsuhteessa vähintään kuusi kuukautta, tai 2) tehnyt yliopiston kanssa tehdyn sopimuksen perusteella päätoimista apurahatutkimusta yliopistossa vähintään puolen vuoden ajan äänioikeuden määräytymishetkestä eteenpäin. Päätoimisuus tarkoittaa, että tehtävien määrä vastaa vähintään 40 % kokoaikaisesta työpanoksesta.
Äänioikeutetulla on oikeus äänestää;
Ryhmässä 1: yliopiston professorit ja apulaisprofessorit (Associate Professor) tai
Ryhmässä 2: yliopiston muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö.
Ketkä ovat voineet asettua ehdokkaaksi? Ehdokkaiden on oltava äänioikeutettuja omassa ryhmässään & Ehdokkaat kuuluvat vaalissa edustettavaan ryhmään (professorit / muu opetus- ja tutkimushenkilöstö & muu henkilöstö).
Ehdokkaat voivat järjestäytyä myös vaaliliitoiksi: samaan ryhmään kuuluvat voivat muodostaa yhteisen ehdokaslistan, jonka äänet lasketaan yhteen. Vaaliliitossa saa olla enintään kolminkertainen määrä ehdokkaita suhteessa oman ryhmän valittaviin paikkoihin.
Ehdokasluettelot ovat nähtävillä ennen vaalin alkua. Seuraa vaalitoimikunnan tiedotuksia.
Konsistorin puheenjohtaja: Konsistori valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan konsistorin professorikiintiöstä. Tämä tarkoittaa etteivät yliopistoyhteisön muiden ryhmien jäsenet voi toimia konsistorin puheenjohtajana.
Miten äänestäminen tapahtuu?
Varsinainen vaalitoimitus on sähköinen ja salainen.
Kirjaudu järjestelmään omilla tunnuksillasi –jokaisella on vain yksi ääni.
Kun olet kirjautunut, saat sähköisen äänestyslipun. Merkitse siihen ehdokkaasi äänestysnumero.
Kun numero on tallennettu ja ääni vahvistettu, se siirtyy automaattisesti sähköiseen vaaliuurnaan –digitaalisesti ja vain muutamalla klikkauksella.
Äänten laskenta
Oletko kuullut D’Hondtin menetelmästä eli ns. suhteellisesta vaalitavasta?
Tämä menetelmä perustuu kahteen tärkeään numeeriseen arvoon: henkilökohtaiseen äänimäärään ja vertauslukuun. Ääntenlaskenta tapahtuu näiden avulla.
Jos ehdokas ei kuulu vaaliliittoon, hänen vertauslukunsa on sama kuin hänen saamansa äänimäärä.
Sen sijaan vaaliliittoon kuuluvien ehdokkaiden vertausluvut lasketaan koko vaaliliiton ehdokkaiden yhteenlasketun äänimäärän perusteella – eli liiton menestys vaikuttaa myös yksittäisten ehdokkaiden mahdollisuuksiin tulla valituksi.
Lopullisesti valituksi tulevat kunkin kiintiöryhmän (professorit, opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö) ehdokkaat siinä järjestyksessä, kuka saa eniten ääniä omassa ryhmässään. Professoreita valitaan 8 ja muusta opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä muusta henkilöstöstä 6 ehdokasta, jälkimmäisestä ryhmästä vähintään yhden on edustettava muuta henkilöstöä.
Yliopiston sisäinen vaalitoimikunta vahvistaa vaalin tuloksen vaalin päättymisen jälkeen.
Valittu konsistori tekee työtään neljä vuotta eli 2026-2029
Toteutetaan itsehallintoa myös tässä vaalissa!
Vuokko Kohtamäki
tutkija ja opettaja, johtamisen ja talouden tiedekunta
Lähde
Mäenpää, O. 2009. Yliopistolaki. WSOY