Tutkimuslaitosten rahoitusleikkaukset vaarantavat pitkäjänteisen T&K-politiikan ja tietoperusteisen päätöksenteon

Kannanotto 3.6.2024

Hallitus päätti huhtikuisessa kehysriihessään leikata valtionhallinnosta 150 miljoonaa viime vuonna päätetyn 243 miljoonan euron lisäksi. Valtion rahoitus tutkimuslaitoksille vähenee huomattavasti vaarantaen pitkäjänteisen T&K-politiikan ja tietoperusteisen päätöksenteon.

Valtion tutkimuslaitoksilla on tärkeä rooli osana kansallista T&K-toimintaa ja -panostuksia. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmasta kohdistuu kovia säästöpaineita kaikkiin valtion tutkimuslaitoksiin. Vaikka ne ovat jo alkaneet selvittää sopeuttamistoimia, rahoituksen ennakoitua suurempi pudotus voi johtaa lyhytjänteisiin leikkauspäätöksiin. Kuitenkin samaan aikaan rahoitusleikkausten kanssa hallitus myönsi tutkimuslaitosten nelivuotiseen postdoc-ohjelmaan 40 miljoonaa euroa, jolla on tarkoitus rahoittaa 85 määräaikaista tutkijatohtorin paikkaa. Samanaikaiset rahoitusleikkaukset ja panostukset purkavat perustaa pitkäjänteiseltä T&K-politiikalta, johon myös nykyiset hallituspuolueet ovat sitoutuneet. 

Suomen Akateemisten tutkijoiden yhdistys SATY:n jäseniä työskentelee tutkimuslaitoksissa monissa eri tehtävissä. He haluavat tehdä työnsä hyvin, ja virassa olevia sitoo lisäksi virkavastuu. Nyt tutkijoiden työolot ja tieteentekemisen edellytykset uhkaavat heikentyä, kun tutkimuslaitoksissa työskentelyn painopiste siirtyy pitkäjänteisestä tutkimuksesta ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen ja määräaikaisiin projekteihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen muutosneuvottelujen lopputulos on tästä varoittava esimerkki: henkilöstöä vähennetään 15 % nykyisestä, tutkimustoimintaa supistetaan mm. terveysturvallisuusosastolta ja THL:n ylläpitämiä pitkiä aikasarjoja väestön terveydestä ja ravitsemuksesta katkeaa. Lisäksi ulkopuolisen rahoituksen saaminen voi vähentyä tutkimushenkilöstön harventumisen vuoksi, kun tutkimushankkeiden ideointi ja suunnittelu, jotka nekin vaativat resursseja ja aikaa ajatusten kehittelyyn ja syventämiseen, kasaantuu entistä harvemmille työntekijöille. Myös jo käynnissä olevat ja rahoitetut hankkeet ovat vaarassa, jos leikkausten myötä tutkimuslaitosten omarahoitusosuuteen ei löydy rahaa. Tutkimuksen vapaus kaventuu väistämättä. 

SATY on huolissaan myös tietoperusteisen päätöksenteon tulevaisuudesta, missä tutkimuslaitoksilla on ollut tärkeä rooli. Jo vuoden 2024 valtion talousarvion yhteydessä hallitus päätti lakkauttaa valtioneuvoston kanslian koordinoiman valtioneuvoston yhteisen selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS), jonka tehtävä oli parantaa päätöksenteon tietopohjaa sekä kehittää uusia toimintatapoja tutkimus-, ennakointi- ja arviointitiedon välittämiseen päätöksentekijöille ja yhteiskuntaan. Tämän hallinnonalakohtaisen selvitys- ja tutkimustoiminnan päätyttyä tutkimuslaitosten merkitys päätöksentekoa tukevan tiedon tuottajina korostuu entisestään. 

Suomi on maailmalla tunnettu ainutlaatuisen pitkistä, pitkälti tutkimuslaitosten ylläpitämistä tutkimusrekistereistä käsittäen mm. väestön terveystietoja sekä ilmasto- ja luontohavaintoja. Mikäli tutkimuslaitosten perusrahoitusta leikataan, päätöksentekijät joutuvat tulevaisuudessa toimimaan entistä huteramman tietopohjan varassa.

 

Suomen Akateemisten tutkijoiden yhdistys ry.

 

Lisätietoja antaa: 

Konsta Happonen 

varapuheenjohtaja

konsta.happonen@gmail.com