Yliopistojen valintakoeuudistuksen toteuttamiseen tulee ottaa aikalisä
Yliopistojen valintakoejärjestelmään esitetään merkittävää muutosta. Jos uudistus toteutuu esitetyn luonnoksen mukaisesti, valintakokeiden määrä vähennettäisiin noin viiteen prosenttiin nykyisestä valtakunnallisesti. Jos ehdotukset toteutuvat, se merkitsisi alle kymmentä laajaa valintakoetta, jotka koostuisivat pääosin tai kokonaan monivalintatehtävistä. Uudistuksen julkilausuttuna tavoitteena on, että valintakokeeseen ei tarvitsisi juurikaan valmistautua, mikä olisi valtava muutos monille suomalaisyliopistoissa opetettaville aloille.
Arvostamme monia uudistuksen tavoitteita, kuten pääsykoejärjestelmän selkeyttämistä hakijoille ja yliopistojen henkilökunnan työmäärän vähentämistä, mutta olemme huolissamme uudistuksen mahdollisista tahattomista seurauksista. Mielestämme tarvitaan lisää aikaa, jotta pääsykoeuudistusta voidaan kehittää vastaten akateemisen henkilöstön esiin nostamiin huolenaiheisiin ja kunnioittaen yliopistojen itsenäistä akateemista päätöksentekoa. Uskomme, että tämä johtaa viime kädessä parempaan lopputulokseen hakijoiden, opiskelijoiden, yliopistojen henkilökunnan ja laajemmin yhteiskunnan kannalta.
Suomalaisissa yliopistoissa on monenlaista opetusta ja oppimista eri koulutusaloilla, ja on järkevää, että yliopistojen pääsykokeet heijastavat jossain määrin tätä monimuotoisuutta. Tällä hetkellä monilla aloilla käytetään omia valintakokeita, joiden tarkoituksena on testata tulevien opiskelijoiden osaamista syvällisesti ennakkomateriaalien perusteella. Valtakunnalliset valintakokeet voivat toimia hyvin tietyillä professionaalisilla aloilla, kuten lääketieteessä ja opettajankoulutuksessa, mutta ne eivät sellaisenaan välttämättä sovi kaikille generalistialoille, etenkään monille humanistisille ja yhteiskuntatieteellisille tutkinto-ohjelmille. Vaikka ymmärrämme, että nykyinen järjestelmä saattaa olla monimutkainen hakijan näkökulmasta, huolemme on, että uudistus voi yksipuolistaa ja heikentää suomalaista yliopistokoulutusta, sillä valintakokeet ovat osa tutkinto-ohjelmien koulutuksellista ja tieteellistä ydintä. Pääsykokeiden yhtenäistäminen näyttää myös hyvin ristiriitaiselta tavoitteelta, kun samanaikaisesti yliopistoja kannustetaan vahvasti profiloitumaan.
Tatte haluaa huomauttaa, että opiskelijavalintojen kriteerit kuuluvat yliopistojen itsehallinnon piiriin, ja niistä pitäisi päättää tutkinto-ohjelmissa, jotka opetusta käytännössä toteuttavat. Yliopistojen autonomia ja sen toteuttaminen yliopistojen sisäisen demokratian keinoin tulee olla tämän uudistuksen ohjaava periaate, jotta tästä reformista ei muodostu jälleen yhtä tekijää, joka nakertaa yliopistoyhteisöjen itsenäistä päätöksentekoa. Tatte korostaa myös, että nykyinen trendi siirtää päätöksiä yliopiston ylemmille hallinnon tasoille tiedekuntien sijaan luo harhaanjohtavan kuvan siitä, mitä yliopistojen itsehallinto tarkoittaa.
Ehdotettu malli on myös vaarassa hajottaa useita laaja-alaisia tutkinto-ohjelmia, kun niiden sisäänotto hajautuisi useampaan kokeeseen. Toisilla aloilla taas saman alan tutkinto-ohjelmat ovat tutkinto-ohjelmien kokoonpanoista johtuen päätymässä eri yliopistoissa eri kokeiden alle. Näitä käytännön työn kannalta merkityksellisiä seikkoja ei ole luonnoksessa otettu lainkaan huomioon.
Vaikka uudistuksen tavoitteena on olla hakijalähtöinen, sen vaikutukset hakijoihin, heidän opintoihinsa ja keskiasteelle ovat vaikeasti ennakoitavissa. Olemme huolissamme siitä, että uudistus saattaa johtaa kalliiden valmennuskurssien merkityksen kasvuun, joka voi asettaa hakijat keskenään entistä eriarvoidempaan asemaan. On tärkeää selvittää tarkasti tämän järjestelmäuudistuksen moninaiset vaikutukset ennen päätöksentekoa. Vaarana on, että uudistuksella yksipuolistetaan suomalaista korkeakoulutusta tunnistamatta alojen erityispiirteitä, mikä ei palvele kenenkään etua. Yksilöllisemmissä pääsykokeissa hakijat saavat kokemuksen alansa kirjallisuuden lukemisesta, joka voi auttaa heitä tekemään valistuneempia päätöksiä opintosuunnitelmiensa suhteen. Nämä kokeet ovat myös tarjonneet opetushenkilöstölle tärkeää tietoa opiskelijoiden valmiuksista ja esimerkiksi kirjallisista taidoista.
Pelkona on myös, että yhä useammat alat alkavat painottaa ylioppilastodistusvalintaa, mikäli ne eivät koe, että uudet valintakokeet huomioivat tarvittavia lähtötaitoja. Tämä voi johtaa valintakokeella valittavien määrän pienenemiseen ja sulkea ovia henkilöiltä, jotka eivät menesty ylioppilaskokeissa tai hakeutuvat opintoihin ammatillisen koulutuksen pohjalta.
Uudistuksen aikataulu on tiukka: ensi vuoden keväällä valintakokeiden tulisi jo olla uudistuksen mukaisia. Tatte ymmärtää, että valintakokeiden vähentäminen voi vaikuttaa houkuttelevalta hakijan näkökulmasta ja hyvin toteutettuna pääsykoeuudistuksella on potentiaalia vähentää sekä hakijoiden että yliopistojen henkilökunnan työtaakkaa. Olemme kuitenkin huolissamme siitä, mahdollistaako nykyinen tiukka aikataulu uudistuksen tarpeeksi laadukkaan ja yliopistojen autonomian huomioivan toteuttamisen.
Tatte esittääkin aikalisän ottamista uudistukselle, niin että sen suunnittelua jatketaan vähintään yhdellä lisävuodella.
Lisätietoa yliopistojen valintakoeuudistuksesta:
Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen 21.3.2024 luonnos uusista valtakunnallisista valintakokeista: https://blogs.helsinki.fi/valintahanke/files/2024/03/Hankkeen-osuus_webinaari-21032024.pdf.
Luonnos on lausuntokierroksella 25.4.2024 saakka: https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/792/osallistuminen/1843/kysely/