Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen teki 16.3.2026 päätöksen koskien konsistorille valmistelevien neuvostojen kokoonpanoa ja nimeämisvaltaa. Henkilöstöjärjestöt ja ylioppilaskunta ilmaisevat huolensa siitä, että päätös ei noudata yliopistolain edustuksellisuutta ja moniäänisyyttä korostavaa henkeä, eikä se sujuvoita yliopiston päätöksentekoa. Sen sijaan uudistus purkaa yliopistoyhteisön luottamusta yliopiston johtoa kohtaan ja kaventaa yliopistolaisten mahdollisuuksia osallistua yliopiston kehitystyöhön.
Rehtorin päätöksen tuloksena yliopistoyhteisö ei voi enää esittää keskuudestaan ehdokkaita tiedeneuvostoon, vaan jatkossa tiedeneuvostona toimii tutkimuksen johtoryhmä eli käytännössä pelkästään tiedekuntien tutkimusvaradekaanit. Rehtorin päätös kaventaa yliopistoyhteisön valtaa myös Yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen neuvoston osalta. Aiemmin tiedekuntaneuvostot ovat saaneet esittää YVV-neuvostoon vapaasti aihepiirin kehittämisestä kiinnostuneesta henkilöitä, mutta rehtorin uusi päätös ohjeistaa esittämään ensisijaisesti tiedekunnan johtoryhmään kuuluvaa jäsentä. Samalla TREYn nimeämien opiskelijaedustajien määrä neuvostossa vähenee kolmesta yhteen.
Lisäksi koulutusneuvoston ja yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen neuvoston osalta nimitysvalta muuttuu siten, että jatkossa henkilökuntaan kuuluvat jäsenet nimittää rehtori, kun aiemmin tämä tehtävä on kuulunut yliopistoyhteisön demokraattisissa vaaleissa valitsemalla konsistorille. Korkeakoulusäätiön johtosäännön 11 §:n mukaan neuvostojen kokoonpanosta päätetään rehtorin antamalla ohjeella, joten rehtorilla on muodollisesti oikeus tehdä edellä mainittu päätös. Neuvostojen kokoonpanoista päättämisen siirtäminen rehtorille on kuitenkin niin selkeä vallansiirto ylimmältä demokraattisesti valitulta toimielimeltä operationaaliselle johdolle, että päätöksen perustelut olisi tullut viestiä selkeämmin yliopistoyhteisölle.
On myös selvää, että rehtorin tekemä päätös poikkeaa kansallisista suosituksista: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistojen itsehallinnon tilaa selvittänyt työryhmä on suositellut Yliopistoautonomia -raportissa (Hallberg ym. 2021), että yliopistot kehittäisivät sisäistä demokratiaa ja yliopistoyhteisön mahdollisuuksia vaikuttaa organisaatioissaan uudistamalla yliopistojen säädöksiä ja käytäntöjä. Myös parhaillaan viimeisteltävässä kansallisessa Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040 -kehitystyössä yliopistojen rooli demokratian vahvistajina on noussut keskeiseen asemaan.
Yhdessä toimenpiteet valitettavasti lähettävät yliopistolaisille selkeän viestin siitä, että heidän näkemyksiään ei juuri kaivata, kun valmistellaan tutkimuksen ja koulutuksen vaikuttavuuteen ja laatuun liittyviä linjauksia. Laajan joukon osallistuminen orgaanisesti hallinnollisiin prosesseihin on yliopiston etu: näin monitieteisen yhteisön paras osaaminen saadaan mukaan päätöksentekoon. Tiedefoorumi tai muu uusi hallintoelin, jolta puuttuu täysin päätös- ja valmisteluvalta, ei voi korvata edustuksellista valmistelutyötä.
Viimeisimpien työhyvinvointikyselyiden perusteella Tampereen yliopiston henkilöstö kokee, että heillä ei ole riittävää mahdollisuutta vuorovaikutukseen yliopiston johdon kanssa. On vaikea nähdä, miten käsillä olevat päätökset parantavat tilannetta. Yhteisen luottamuksen lujittamisen sijaan ne kaventavat yliopistolaisten mahdollisuuksia osallistua yliopiston kehitystyöhön. Sisäisen demokratian kaventamisen sijaan yliopistojen tulisi toimia esimerkkeinä demokratian toteutumisesta nykyisessä maailman ajassa.
Toivomme rehtorin vielä harkitsevan monin osin ongelmallisen päätöksen muuttamista.
Nelli Piattoeva, puheenjohtaja
Professoriliiton Tampereen yliopiston osasto
Derek Ruez, puheenjohtaja
Tampereen yliopiston tieteentekijät
Mika Mattila, puheenjohtaja
Tampereen yliopiston opetusalan paikallisyhdistys
Tami Nordström, puheenjohtaja
Tampereen ylioppilaskunta (TREY)