Tatte tarjosi konsistorin vaaleissa ehdolla oleville jäsenilleen mahdollisuuden esittäytyä. Heille esitettiin seuraavat neljä kysymystä:
- Kuka olet?
- Mitä yliopistodemokratia sinulle tarkoittaa?
- Mitkä ovat sinun mielestäsi yliopiston toiminnan keskeisimmät haasteet ja mahdollisuudet konsistorin neljän vuoden toimikauden 2026-2029 aikajänteellä?
- Miten aiot tulevana konsistorin jäsenenä ajaa tutkijoiden, yliopisto-opettajien, tukihenkilökunnan ja opiskelijoiden etuja?
Alla löydätte saamamme esittelyt (aakkosjärjestyksessä) ehdokkailta, jotka vastasivat kyselyymme. He kuuluvat kaikki Yliopistodemokratia vaaliliittoon.
Marjaana Jones (ehdokasnumero 25)
Olen Marjaana Jones ja työskentelen yliopisto-opettajana terveystieteiden yksikössä. Väittelin terveystieteiden tohtoriksi vuonne 2021 sosiaali- ja terveyspolitiikan oppialalta. Aiemmat opintoni olen suorittanut Tampereen lisäksi Iso-Britanniassa, missä asuin noin kymmenen vuoden ajan. Tutkimustyössäni olen erityisen kiinnostunut terveyspalveluiden ja niiden käyttäjien muuttuvista suhteista. Olen myös mukana Tampereen yliopistolla toimivassa Demokratiatutkimusverkostossa ja erityisesti osallisuuden teemat ovat olleet keskeisiä omassa tutkimuksessani.
Minulle yliopistodemokratia merkitsee avointa vuorovaikutusta ja läpinäkyviä päätöksentekoprosesseja, sekä yliopiston henkilöstön ja opiskelijoiden mahdollisuuksia tulla kuulluksi ja aidosti vaikuttaa meitä kaikkia koskeviin päätöksiin. Aikana, jolloin akateeminen vapaus on monin tavoin uhattuna, on erityisen tärkeää puolustaa yliopistodemokratiaa sekä tutkitun tiedon merkitystä.
Keskeisiä akateemiseen työhön liittyviä haasteita ovat mm. rahoitukseen ja urapolkuihin liittyvät epävarmuudet sekä työn kuormitus. Konsistorin linjausten avulla on mahdollista vaikuttaa työskentelyedellytyksiin, työn organisointiin sekä edistää osallistavaa päätöksentekoa. Opiskeluun liittyvinä haasteina näen mm. tarpeen tehdä koulutusvalintoja yhä aikaisemmassa vaiheessa sekä opintojen rahoitukseen liittyvät kysymykset, jotka lisäävät kuormitusta samalla kun opiskelijoiden oletetaan valmistuvat tavoiteajoissa. Yliopisto-organisaatiolla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa kaikkeen, mutta se voi luoda selkeitä opintopolkuja, pohtia opintojen saavutettavuutta, opiskelijavalinnan kriteerejä sekä tehdä strategisella tasolla hyvinvointia tukevia linjauksia. Lisäksi teknologian kehittyminen tulee muokkaamaan tulevaisuuden opetusta ja tutkimusta. Uusien teknologioiden kanssa toimimiseen kaivataan linjanvetoa, ohjeistuksia sekä neuvoja niiden kestävään hyödyntämiseen.
Pyrin omalta osaltani vaikuttamaan siihen, että yliopiston urapolut olisivat vakaampia ja eri henkilöstöryhmien työkuormat kohtuullisia. Koen yliopiston osaavan tukihenkilöstön työpanoksen ensisijaisen tärkeänä, sillä se mahdollistaa laadukkaan tutkimuksen ja opetuksen. Yliopisto-opettajana minulle on sydämen asia varmistaa, että tarjoamamme opetus on korkeatasoista, saavutettavaa, sivistävää, kriittistä ja uudelle tutkimustiedolle perustuvaa.
Kampanjointia sekä arkityötäni pääsee seuraamaan myös Instagramin kautta @tohtori.jones
Mikko Poutanen (ehdokasnumero 31)
Tervehdys! Olen Mikko Poutanen, politiikan tutkimuksen tutkijatohtori ja apurahatutkija Johtamisen ja talouden tiedekunnassa (MAB). Olen ehdolla kiintiössä kaksi – kuten työnkuvasta yllä selviää. Miksi päätin lähteä ehdolle? Osin siksi, että tutkin korkeakoulupolitiikkaa edellisissä ja nykyisessä tutkimushankkeessani. Olen varajohtajana Koneen säätiön Demokratia yliopistoissa: edustuksellisen demokratian kriisi ja yliopistojen itsehallinto (UNIDEMO) -tutkimushankkeessa.
Osin taas siksi, että palattuani yksityissektorilta yliopistoon olen seurannut monenlaisin tuntein ympärilläni vellovaa muutosta. Vaikka tiede edellyttää muutosta, olen nähnyt yliopisto-organisaation kehittävän piirteitä, jotka eivät aina ole yliopistoyhteisön toivomia tai sen edun mukaisia.
Toisin sanoen motivaationi on yhdistelmä tutkimuksellista intressiä ja omakohtaista havainnointia. Uskon aidosti siihen, että yliopistolaisten itsehallinto on oleellinen osa vapaata tiedettä, tutkimusta ja opetusta. Yliopistodemokratia tarkoittaa minulle yhteisöllistä osallistumista ja vaikuttamista, mutta myös vastuunkantoa. Osallistumisen ja osallistamisen täytyy kuitenkin olla aitoa ja merkityksellistä – se ei voi olla näennäistä.
Tampereen yliopiston keskeiset haasteet liittyvät vaikeassa toimintaympäristössä selviämiseen. Taloudelliset rajaehdot ovat entistä tiukemmat, tieteen vapautta kyseenalaistetaan aiempaa useammin ja yliopistolaiset itse kokevat aiempaa enemmän painetta työssään. Nykyisen johtamisjärjestelmän tyyli keskittää päätöksentekoa ja siirtää sitä ylöspäin ei mielestäni ole paras mahdollinen ratkaisu asiantuntijaorganisaation johtamiseen, etenkin kun organisaatiossa on merkittävää osaamista tämän suhteen. Osaamista ja ymmärtämistä yliopiston kaltaisessa organisaatiossa löytää usein myös päätöksenteon alemmilla tasoilla.
Oman statukseni vuoksi toivoisin myös apurahatutkijoiden asemaa nostettavan – apurahatutkijat voivat usein jäädä harmillisesti työyhteisön ulkoreunalle. Etenkin nuorten tutkijapolvien kohdalla, olisi hyvä ennakkoluulottomasti ideoida uusia keinoja akateemisten työurien vakiinnuttamiseksi.
Tässä työssä en kuitenkaan ole yksin. Kuten Yliopistodemokratia-vaaliliiton ohjelmassa sanotaan, ”yhteisöllinen itsehallinto edellyttää yhteisöllistä vastuunkantoa”. Kaikki näkemykset ovat arvokkaita ja tärkeitä yliopiston kehittymiselle, mutta yliopistolaiset ansaitsevat määrittää oman menestyksekkään työnsä edellytykset. Tätä haluan edistää konsistorissa. Toivon, että konsistori voisi lähestyä paitsi hallitusta, mutta myös yliopistoyhteisöä. Politiikan tutkijana haluan vielä lisätä, että kunnioittavaa erimielisyyttä ei tule säikähtää, sillä se on neuvottelevan yliopistodemokratian piirre.
Derek Ruez (ehdokasnumero 32)
I am an Academy Research Fellow in the Unit of Administrative Studies, and I am proud to be running as part of the University Democracy electoral alliance.
University democracy is both the foundation and the promise of the university community. I believe that those who are affected by decisions should have a voice in them, and I think this becomes especially imperative in a university context where the missions of research and higher education depend on the expertise and autonomy of community members. My views on university democracy are further outlined in a recent blog post: University democracy is for everyone!
The university faces a challenging environment. More and more is being demanded of universities, but the level of resources does not match the level of the demands. In response, there are likely to be pressures to move toward tuition fees for studies and/or to overburden staff with unsustainable workloads, both of which must be resisted. Finland’s precipitous drop in international rankings of academic freedom is another huge challenge. Tampere University must meet these challenge head on and make a robust public case for the importance of the university and the contributions of basic research across the broad range of fields represented at the university.
My priorities as a member of the Tampere University Academic Board would be advocating for 1) decision making that is democratic, inclusive, and close to the university community, 2) institutional commitment to the university’s researchers and teachers, in the form of secure employment for staff and good policies for grant researchers, and 3) a university that makes space for critique, solidarity, and support for human rights.
Paula Silvén (ehdokasnumero 34)
Olen Paula Silvén korkeakoulupolitiikan väitöskirjatutkija (apurahatutkija) kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta. Omassa työssäni olen keskittynyt tutkimaan yliopistojen rahoitusmallin, tuloksellisuusohjauksen ja tutkimuksen vapauden välistä suhdetta. Väitöskirjani lisäksi työskentelen UNIDEMO-hankkeessa, jossa tutkimme yliopistodemokratiaa ja itsehallintoa. Vaikutan myös Tieteentekijöiden liiton varapuheenjohtajana roolissa myös aktiivisesti korkeakoulupolitiikkaan ja korkeakouluissa olevien työehtoihin kansallisella tasolla. Olen myös kunnostautunut akateemisen kapinan lietsojana yhtenä yliopistojen epäkohtia tarkastelevan Akateeminen kapinakirjan toimittajista.
Yliopistodemokratia merkitsee minulle ennen kaikkea yliopistoyhteisön laajoja vaikutusmahdollisuuksia kaikessa yliopiston päätöksenteossa. Yliopistodemokratia toteutuu parhaiten, kun päätöksenteko tapahtuu lähellä sitä yhteisöä, jota päätettävissä oleva asia koskee. Oma näkemykseni ihanteellisesta yliopistodemokratiasta on sellainen, jossa suurin osa päätösvaltaa olisi tiedekuntaneuvostoilla. Tällöin laajemman yliopistoyhteisön piirissä tapahtuva päätöksenteko muodostuisi myös ylempien hallinnontasojen päätösten pohjaksi. Tämä nykyinen malli, jossa tiedekunnat toimivat monissa asioissa kumileimasimina on yliopistodemokratian irvikuva ja meidän on tehtävä kaikkemme kääntääksemme suunnan.
Konsistorin tulee luoda painetta siihen suuntaan, että avaamme yliopistomme nykyisen johtosäännön. Johtosääntöä tulee muokata siten, että tiedekuntaneuvostoille palautetaan valta kaikissa niissä asioissa, jotka koskevat tiedekuntia. Johtosäännön muuttaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta yliopistodemokratia voi aidosti toteutua yliopistossamme.
Haluan panostaa myös vahvasti apurahatutkijoiden aseman parantamiseen yliopistollamme. Apurahatutkijat tekevät aivan yhtä tärkeää työtä yliopistollamme kuin kaikki muutkin tutkijat, mutta paljon huonommin ehdoin. Mielestäni meidän tulee ottaa mallia Itä-Suomen yliopistosta, jossa apurahatutkijoille on tarjottu 10 % työsopimus.
Tulen kaikin tavoin puolustamaan yliopistoyhteisöä ja taistelen viimeiseen asti sen puolesta, että valta palautetaan yliopistoyhteisölle. Minulla on pitkä kokemus vaikuttamistyöstä niin opiskelijapolitiikan, ammattiliiton sekä puoluepolitiikan saralla ja uskon, että tästä kokemuksesta tulee olemaan todella paljon hyötyä erilaisissa neuvottelutilanteissa. Tärkeimpänä ominaisuutena näen kuitenkin sen, että minulla on rohkeutta nostaa ikäviä asioita esiin ja olen erittäin sinnikäs neuvottelija. Äänestämällä minua äänestät lisää akateemista kapinaa konsistoriin!
Tuomas Tervasmäki (ehdokasnumero 36)
Olen Tuomas Tervasmäki ja toimin tutkijatohtorina kahdessa tutkimushankkeessa, joista toinen sijoittuu kasvatustieteen yksiköön (EDU) ja toinen yhteiskuntatutkimuksen yksikköön (SOC). Työssäni olen keskittynyt koulutuspolitiikan tutkimukseen, muun muassa Tampere3 yliopistofuusion ja korkeakoulu- ja tiedepolitiikan saralla. Olen myös Tampereen yliopiston tieteentekijöiden (TATTE) hallituksen jäsen ja aiemmin olen toiminut EDUn tiedekuntaneuvoston jäsenenä ja varaluottamushenkilönä 2018-2021.
Yliopistodemokratia tarkoittaa minulle yliopistoyhteisön autonomiaa ja itsehallintoa, eli yliopistoyhteisö keskenään tekee itseään koskevat päätökset kolmikantaiseen päätöksentekoon perustuen. Demokraattisen hallintatapaan kuuluu myös demokraattisen eetoksen vaaliminen, sillä toimiva demokratia edellyttää demokraattisiin prosesseihin, moninäkökulmaiseen keskusteluun, argumentointiin, yhdessä ajatteluun ja toisinajatteluun kykeneviä ja niiden edistämiseen motivoituneita kansalaisia.
Tutkimusryhmämme tutkimukseen perustuen (mm. Kuusela ym. 2019) tiedämme, että suorat vaikutusmahdollisuudet ja osallistuminen päätöksentekoon ovat Tampereen yliopistoyhteisön jäsenille hyvin tärkeitä periaatteita, mutta joiden toteutumista johtamisjärjestelmä ei tue riittävissä määrin. Yhteisön äänen ja kolmikantaisten vaikutusmahdollisuuksien, ja yliopiston demokraattisen kansalaiskasvatuksen roolin vahvistaminen ovat tulevan konsistorikauden keskeisiä kysymyksiä, joita aion edistää.