Tampereen yliopiston tieteentekijät Tatte ry. kiittää mahdollisuudesta kommentoida tämän pitkään odotetun ja toivotun työryhmän raporttia. Tatte kannattaa pitkälti työryhmän ehdotuksia. Erityisen aiheellisina pidämme hallituksen valintaa, konsistorin tehtäviä ja toimintaa sekä edustuksellisten elinten tasakolmikantaa koskevia ehdotuksia ja näkökulmia. Työryhmän ehdotukset ovat kaiken kaikkiaan linjassa yliopistolain ja muun yliopistoa koskevan lainsäädännön kirjaimen ja hengen kanssa. Tatte pitää hyvin tärkeänä monien työryhmän ehdotusten toteuttamista, silloinkin kun ne saattavat näyttäytyä pieninä tai peräti teknisinä. Sitä ne eivät ole.
Yliopisto on erityinen olio, jolla on mahdollisuus aina itseään uudistavana ja kyseenalaistavana instituutiona toimia esimerkkinä muille yhteiskunnan toimijoille. Meidän on syytä vaalia ja varjella tätä mahdollisuutta.
Kun on valmiutta kuunnella yhteisön ääniä ja argumentteja ja tilaa keskustelulle annetaan, riitasointujen sijaan löytyy yhteisiä näkemyksiä. Työryhmän raportti on hieno esimerkki tästä. Kertoessaan, kuinka työryhmässä oltiin montaa mieltä, työryhmän puheenjohtaja ja raporttikin tunnustavat, että sovitellen, etsien ja keskustellen voidaan päästä yhteisiin ehdotuksiin ja ratkaisuihin. Toivottavasti myös yliopiston hallitus ja sen puheenjohtaja toimivat jatkossakin samansuuntaisesti.
Raportti kertoo sopimisen, kompromissin tekemisen ja luottamuksen rakentamisen taidosta ja halusta. Juuri siitä, mitä yliopistossa tarvitaan. Kaiken kaikkiaan työryhmän ehdotukset viittaavat kohti parempaa yliopistoa.
Tatte kannattaa varauksetta työryhmän ehdotuksia hallituksen nimeämisessä sekä konsistorin tehtävissä ja toiminnassa. Pidämme näiden ehdotusten toteuttamista erityisen tärkeinä yliopiston toiminnan kannalta.
Konsistorin valtaa ei tule kaventaa lakiin kirjattuja rajoituksia enempää, ei hallituksen valinnassa tai muutenkaan. Nykyinen hallituksen jäsenten valintamenettely on kestämätön.
Konsistorin tulee valita puheenjohtajansa keskuudestaan. Provostin toimiminen konsistorin pääesittelijänä on hyvä, päätöksenteko- ja toimeenpanovallan eriyttämistä tukeva ja provostin tehtäviäkin selkeyttävä ratkaisu. Rinnastus rehtorin toimimiseen yliopiston hallituksen pääesittelijänä on toimiva. Säätiön säännöt mahdollistavat ehdotuksen mukaisen ratkaisun, joka on myös yliopistolain hengen mukainen. Viittaaminen ns. vakiintuneeseen käytäntöön (eli Aalto-yliopistoon) tai sen toteaminen, että nykymalli ei ole lainvastainen eivät ole pitäviä argumentteja, eritoten kun pyritään muodostamaan toimiva johtamismalli ja rakentamaan luottamusta Tampereen yliopistossa.
Katsomme, että yliopiston edustuksellisissa toimielimissä tulisi olla käytössä tasakolmikanta, ja työryhmän ehdotus keskiryhmien ja opiskelijoiden edustuksen kasvattamisesta konsistorissa on paikallaan.
Tatte kannattaa provostin ja vararehtoreiden asemaa koskevaa ehdotusta. Provostin tehtävät, vastuut ja asema suhteessa muihin toimielimiin ovat nykykäytännössä epäselviä. Provostin tehtäviä ei ole kuvattu johtosäännössä tai muualla selkeästi. Johtosäännön 7 §:n kirjaus on lavea. Provostin tehtävää tutkimuksen ja koulutuksen akateemisena rehtorina tulisi kirkastaa. Työryhmän ehdotuksen mukaisesti kirjaus provostin toimimisesta konsistorin puheenjohtajana tulisi poistaa johtosäännöstä.
Provostin ja vararehtoreiden keskinäistä työnjakoa tulee selkeyttää. Johtosäännön 8 §:n mukaista rehtorin päätöstä vararehtorien keskinäisestä työnjaosta ei ole. Päätöksen avulla voitaisiin selkeyttää vararehtorien tehtäviä ja vastuita, myös suhteessa provostiin.
Tatte kannattaa dekaanin valintaa koskevia ehdotuksia.
Tatte kannattaa tiedekuntaneuvostojen toimintaa koskevia ehdotuksia yliopiston toiminnan ja talouden suunnittelua ja professorinimityksiä koskien. Tiedekuntaneuvostoa tulisi kuitenkin kuulla paitsi professorinimityksissä, myös tutkimusjohtajien ja kolmannen portaan rekrytoinneissa. Johtosäännön 16 §:n 6 ja 7 mom. käsittelevät näitä yliopiston tutkimus- ja koulutustoiminnan kannalta keskeisiä kolmannen ja neljännen uraportaan henkilöstövalintoja vaatimuksineen. Tiedekuntaneuvoston olisi luontevaa osallistua molempiin.
Tatte kannattaa ehdotusta tiedekuntaneuvostojen koon harkinnanvaraisuudesta. Huomautettakoon, että yliopiston johtosäännön 15 § 5 mom. mahdollistaa nykyiselläänkin tiedekuntaneuvoston pienemmän koon: “Mikäli tiedekuntaneuvostossa on tiedekunnan koosta tai muusta perustellusta syystä vähemmän kuin viisitoista (15) jäsentä, määrätään sen samansuhteisesta kokoonpanosta ja valinnasta tarkemmin rehtorin erillisellä ohjeella.” Tiedekuntaneuvostojen kokoa pohdittaessa olisi huomioitava pienten tiedekuntien rinnalla myös suuret tiedekunnat sekä se, missä vaiheessa läheisyysperiaatteen toteutuminen vaarantuu tiedekunnan suuruuden vuoksi. Suurissa tiedekunnissa voi syntyä riski jakolinjojen ja etupiirien kehittymiselle, mikä vaarantaa tiedekuntaneuvoston toiminnan. Olisi pohdittava, milloin tiedekunta on liian pieni, milloin liian suuri toimivaksi. Suurissa tiedekunnissa (kuten nykyinen ITC) voitaisiin harkita myös vahvempaa, läheisyysperiaatetta tukevaa paikallisen päätöksenteon mallia tiedekuntaneuvoston lisäksi (esim. yksikköneuvostot).
Tatte suhtautuu varauksella työryhmän ehdotukseen yliopistoyhteisön ulkopuolisten jäsenten ottamisesta tiedekuntaneuvostoihin. Ulkopuolisten jäsenten mahdollisuus saattaa vaarantaa edustuksellisen, yhteisön keskuudestaan valitseman päätöksentekoelimen riippumattomuuden ja toiminnan sekä aseman suhteessa valmisteleviin ja toimeenpaneviin toimijoihin. Riskejä syntyy myös tiedekuntaneuvoston tehtävien hoidossa kuten väitöskirjojen arvioinnissa sekä työryhmän ehdotuksiin lukeutuvissa tiedekuntaneuvoston kuulemisissa talouden ja toiminnan suunnitteluun sekä rekrytointeihin liittyen. Johtosäännön 15 § 6 mom. mahdollistaa nykyiselläänkin dekaanin nimeämän tiedekunnan neuvottelukunnan. Neuvottelukunta olisi yksi tapa varmistaa ulkoisten sidosryhmien osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia ilman päätöksentekoelimen toimintaan vaikuttamista. Neuvottelukunnan tehtävät, vastuut ja toimivalta tulisi kuitenkin määrittää hyvin, jotta se olisi sidosryhmille kiinnostava ja merkityksellinen. Muita mahdollisuuksia ulkoisten sidosryhmien merkitykselliselle osallistumiselle ovat esim. dekaanin johtoryhmä sekä tutkimuksen ja koulutuksen ohjausryhmät tai tiedekunnissa toimivat suunnitteluryhmät.
Tatte kannattaa työryhmän päätöksentekoelinten kokouskäytäntöjä sekä viestinnän ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä koskevia ehdotuksia.
Työryhmän ehdotusten ja niitä koskevien kommenttien perusteella tehtävien toimenpiteiden jälkeen olisi tärkeää pohtia jatkossa, tulisiko yliopistoyhteisön edustus (erityisesti henkilöstön) yliopiston hallituksessa kirjata johtosääntöön. Tatte kannattaisi tällaista yksiselitteisen selventävää, yhteisöedustuksen sallivaa kirjausta. Nykyisellään kirjaukset eivät palvele yliopiston itsehallinnon toteutumista ja tuottavat ristiriitoja, jotka resonoivat paitsi yliopistoyhteisössä, myös sen ulkopuolella.